tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kissojen suhde-elämää

Meillä oli pitkään neljä kissaa, sisarukset Fanny ja Mafalda eli kotoisammin Maffe, sekä näiden pennut Lotta ja Miiru. Kissat elivät pitkän ja onnellisen elämän ja poistuivat yksi kerrallaan keskuudestamme, kunnes jäljellä on vain Miiru, keväällä 18 täyttävä vanhapiikamme. Kissamme liikkuivat pihapiirissä vapaana. Neljällä kissalla oli keskenään välillä pientä nahistelua. Parhaiten tulivat toimeen keskenään äiti-tytär -parit. Fanny ja Lotta olivat kaikkein ihmisläheisimpiä ja tunkivat aina syliin, kun joku istahti hetkeksi. Maffella ja Miirulla oli läheiset välit, mutta Miiru on aina ollut itsenäinen ja erilainen. Se saattoi räpätä muita kissoja pehmeästi naamaan, jos ne tulivat väärällä hetkellä lähentelemään. Joskus se kuitenkin saattoi olla muita kohtaan hyvinkin hellämielinen.


Kun vain Lotta ja Miiru olivat jäljellä, Miiru alkoi hyväksyä Lotan kaverikseen. Se saattoi vieläkin välillä säikytellä Lottaa ja ajaa sitä takaa. Lotta-rukka oli pienenä saanut höykytystä naapurin kissalta ja oli sen jälkeen vähän arempi muita kissoja kohtaan. Se oli hyvin epäluuloinen Miirun herännyttä kiinnostusta kohtaan ja väisti mieluummin kuin jäi odottamaan mahdollista löylytystä.


Miirun ilme kertoo, että siedän tuota tyyppiä tuolla takana niin kauan kuin se käyttäytyy kunnolla. Laitan sen helposti ojennukseen, jos alkaa rettelöidä. Lotta näyttää siltä kuin sen tekisi mieli lähteä varmuuden vuoksi toiseen paikkaan lepäämään. (Lotalla on leikattu korvanlehdet vaaleiden vähäkarvaisten korvien ja ulkoilmaelämän aiheuttaman melanooman takia).

Kun Lotta viime kesänä menehtyi, Miiru alkoi puhumaan. Se oli naukunut hyvin vähän neljän kissan koplassa eläessään. Luulen että se etsi Lottaa ja komensi sitä tulemaan esiin piilosta. Lisäksi Miiru otti tässä vaiheessa määrätietoisesti Aikamiespojan uudeksi isännäkseen. Meistä muista se ei niin piittaa. Käy välillä naukumassa, että kakan saa nyt käydä peittämässä. Karauttaa sitten yläkertaan ja naukuu Aikamiespojalle, että kävin kakalla. Menen nyt nukkumaan.


Täältä se Miiru ei kyllä älyä mua etsiä!

2 kommenttia:

  1. Kissojen kohdalla huomaa, että kemioilla on todellakin hurjan paljon tekemistä sen kanssa, ketkä tulevat toimeen. Mitään yleisohjetta ei voi koskaan kenellekään antaa. Muta tuo, että äidit ja pennut tulevat parhaiten toimeen, kuulostaa kyllä järkeenkäypältä.
    Lotta oli hurjan söpö, ihailen myös tuota kuvaa, missä hän leputtaa leukaa tyynyllä.

    VastaaPoista
  2. Totta puhut. Kaikki kissat ovat ihan omia persooniaan. Lotasta on vieläkin söpömpiä kuvia, pitsien keskellä. Laitan johonkin postaukseen!

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät kommentin, ilahdun jokaisesta!