Kissalle kynsimispuu

Olen aikoinaan tehnyt itse meidän kissojen vaatimattoman, mutta tukevan ja toimivan kynsien raapimispuun. Se koostuu vanerisesta alustalevystä ja siihen ruuveilla kiinnitetystä puupölkystä, joka on päällystetty narulla. Kynsimispuuta on jo muutaman kerran remontoitu, koska naru on kuluvaa tavaraa. Aluslevyn olen päällystänyt vanulla ja kankaalla. Kangastakin on joutunut vaihtamaan. Mietin jo uuden kynsimispuun hankkimista, mutta kaupan tarjonta on aika heppoisen näköistä verrattuna tähän  omatekoiseen.

Tässä puu jo purettuna. Entinen kangas on ihan silputtu, Veera tykkää kynsiä sitä kyljellään maaten. Myös köysi on yläosassa puuta huonossa kunnossa. Minulla oli mukavaa koirakangasta (!), joka tuntui sopivalta, kun ei kissakangastakaan sattunut olemaan tarpeeksi. Toivottavasti kisut eivät hyljeksi tätä.

Alusta vain selälleen ja uusi kangas entisen päälle niittipyssyllä kiinni. Ensin sivut, sitten kulmat.

Liiat kankaat voi leikata pois. Kuvasta näkyy kiinnitysruuvien paikat. Päälliskankaaseen tehdään ensin reiät ruuvien paikalle, ettei kangas ala kiertämään ruuvatessa.

Sitten laitoin puupölkyn latvaan uuden kangaspalan niiteillä kiinni. Vanhasta narusta purettiin noin puolet pois, eli se kulunein yläosa. Narua oli juuri sen verran jäljellä, että se riitti yläosan uusimiseen.

Kun uusi naru oli kieputettu ylös asti, katkaisin narun ja kiedoin narun päähän sentin matkalle pellavalankaa. Pujotin sitten langan pään käyräneulalla pariin viereiseen naruun kiinni, että pää kiristyi sopivasti. Varmistin narun yläpään kiinnityksen vielä parilla naulalla.

Uusi kangas on kieltämättä piristävän näköinen, ja käy meidän väreihin. Keittiössä on punaista ennestäänkin, ja ruutuja.

Mimmi kävi heti kokeilemassa puun, ja Veerakin sitten kun oli vähän aikaa koettanut olla olematta huomaavinaan sitä. Hyvin se kelpaa, koirakankaasta huolimatta.

Syksyn satoa on saatu vielä, pari sangollista pudokasomenia keräsin sankkoon. Kieputtelin parhaita omenia silkkipaperiin ja laatikkoon kuistille. Jos vaikka saataisiin niistä jouluomenat Perunoita on vielä yksi rivi pellossa, Suojasimme niitä pressulla kylminä öinä, mutta hyvin ovat pärjänneet. Tänään satoikin sitten jo räntää.

Anteeksi laiskuuteni

Loma alkoi viikko sitten. Voisi luulla että lomalla on määrättömästi aikaa, mukavaa oleilua, istuskelua varjossa, kukkien nuuhkimista. Vaan eihän se niin ole. Puuhamaa näkyy tässä, ja muualla pihalla. Olen taas kerännyt itselleni ehkä vähän liikaa hommaa. Niitä kesäkukkia ei pitänyt kylvää. Tomaatteja ei missään nimessä pitänyt laittaa niin paljon. Ei projekteja lomalle.

Tässähän näitä, ja nyt niitä on yritetty jaella pitkin pihaa. Multa välillä loppuu ja käydään taas lisää. Kasvimaatakin on kitkettävä. Onneksi taivaalta on tullut vettä riittävästi, ettei kastelusta ole ollut liikaa vaivaa. Tuntuu että tänä vuonna olen väsähtänyt puutarhatöihin entistä aiemmin. Ehkä tämä on väliaikaista, nyt kun suurin urakka on tehty ja tomaatit venyvät ja tekevät kukkia ja raakileita.

Tomaatteja on nyt sekä lasi-orangeriassa että vanhassa muovihuoneessa. Laitoin myös kasvihuonekurkut muovihuoneeseen, koska viime kesänä en saanut kuin yhden kurkun uudesta lasihuoneesta. En tiedä johtuiko se liian vähästä valosta, kurkku oli varjon puolella. Kokeillaan nyt tätä konstia.

Kasvihuoneestamme on tehty pari lehtijuttua, toinen on jo ilmestynyt viimeisimmässä Teho-lehdessä (löytynee ehkä kirjastosta). Seuraava juttu tulee heinäkuun Viva-lehteen. Tuntuu hassulta kun lehti ilmestyy vuoden päästä jutun tekemisestä, mutta sellaista se näiden puutarhajuttujen kanssa on.

Niin se laiskuus, ei se tietysti liity puutarhaan tai muihin projekteihin. Blogi vain ei päivity, kun ei ehdi ottaa kuvia eikä jaksa kirjoittaa tekstiä kaiken muut touhun jälkeen. Tietokonettakin olen vähän vältellyt loman alettua. Mutta lohdutan itseäni sillä, että kunhan tässä lepäydyn ja viimeistään kun loppukesä koittaa, alkaa minullakin tarmokkuuden aika. Tässä yksi mieleisimmistä kirpparilöydöistäni, jo pari kesää sitten löytynyt jakkara, joka on tuollaisenaan täydellinen. Kaikkine puutteineen ja omana, persoonallisena itsenään. Niin kuin me kaikki olemme.

Vihdoinkin lääkekaappi

Olen jo pitkään etsiskellyt lääkkeille sopivaa laatikkoa tai rasiaa. Meidän lääkkeet ovat olleet korissa keittiön nurkassa pöytätasolla, osa muovikorissa keittiön kaapissa. Koko korin saa aina penkoa kun etsii tiettyä lääkettä. Käydessämme viimeksi äidin luona löysin autotallin hyllyltä vanhan, käytöstä poistetun lääkekaapin. Luulen että se on isäni tekemä, oven ristikuvio on kotikutoisen oloinen. Messinkisaranat oikein. Tosi hyvä löytö!

Kaappi oli päältä vähän kulahtanut, maali oli kellastunut ja ripsunut pois paikoitellen. Avaimenreiän päälle oli laitettu kiinnityshaka ja ylimääräisiä ruuvinreikiä oli ovessa ja sivuseinässä. Ovessa oli minusta kiva ristikuvio, jonka päätin säästää.

Sisältä kaappi oli vanerihyllyillä sisustettu. Se on sopivan syvä, että sisälle mahtuu säilytyslokeroksi vaikka pakasterasia. Pitkään kiinni ollut kaappi oli tunkkaisen hajuinen. Pesin kaapin huolella päältä ja sisältä ja jätin pariksi päiväksi ulos tuulettumaan.

Minulle jäi karamellituolien maalaamisesta vähän pinkkiä maalia jäljelle. Jotenkin tuntui, että kaappi vaatii sisäpuolelle kauniin karkkivärin.

 

Maalasinkin kaapin sisäpuolen pinkiksi kahteen kertaan. Ajattelemattomasti jätin maalipurkin kannen pöydälle. Eikö Veera onnistunut hyppäämään pöydälle ja tallaamaan purkin kanteen. Sitten se säntäsi pitkin uusia maalattuja lattioita, eikä antanut ottaa itseään kiinni. Juoksin perässä rätin kanssa ja pesin lattiasta pinkkejä tassunjälkiä. Kuvaakaan en ehtinyt ottaa.

Veera pinkkitassu. Onneksi oli vesiliukoista maalia. Kuluu varmaan pian tassuista pois.

Maalasin kaapin ulkopuolelta valkoiseksi. Halusin säilyttää pyöreän ristikuvion ovessa. Kehitin siihen oman systeemin. Etsin ensin kuvion kokoisen juomalasin, piirsin sillä paperille ympyrän. Laitoin paperin päälle muovitaskun ja kiinnitin päälle maalarinteippiä ympyrän kohdalle. Piirsin lasilla maalarinteippiin ympyrän ja leikkasin viivan mukaan. Irrotin muovista teipit varovasti ja kiinnitin teipit ympyräkuvion päälle oveen. Sitten ovi oli valmis maalattavaksi.

Tadaa! Tällainen siitä sitten tuli. Olen tyytyväinen. Oranssiin vivahtavat Taalainmaanhevosetkin sopivat väriin.

Lääkkeet mahtuvat hyvin kaappiin, vain sidontatarvikkeet ja laastarit laitoin erilliseen koriin keittiön kaappiin. Minulle ja miehelle on päivittäisille lääkkeille oma nimellä varustettu rasia, joka on helppo nostaa pöytään aamulla. Lääkkeet näkyvät hyvin ja järjestys säilyy toivottavasi paremmin kuin ennen. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

Mistä kissa tietää missä sen jalat ovat

Vaikka blogissa on ollut hiljaista, on kaikenlaista touhuttu kesälomalla. Otin yhdeksi tavoitteeksi näiden pinnatuolien maalaamisen. Ostin neljä tällaista tuolia työpaikan huutokaupasta vuosia sitten. Ne olivat lakatut ja istuimessa oli vihreä kerni. Näin heti mielessäni nämä valkoisina. Olen raaputellut ja hionut näistä lakat pois ja nyt viimein pääsin maalaustouhuun. Pohjamaalaus Otexilla ja päälle kaksi kerrosta Helmiä. Syksyllä otan ne mukaan iltakurssille ja pehmustan ja päällystän istuimet valkoisella kernillä. Sitten teen niihin istuintyynyt.

These chairs, 4 of them, I have bought at an auction at my work place. They used to be natural birch colour, with a green coated fabric cover on the seat. I finally got around to painting them. I think the white colour is better. I'll reupholster the seats with white coated fabric and a separate cushion.

Sain myös manguttua miehen laittamaan hyllyt työhuoneen nurkkaan. Takaseinä on cyproc-levyä, joten ne piti kiinnittää erityisillä kiinnikkeillä. Ostin tuet ja hyllylevyt jo viime kesänä ja maalasin hyllyt valmiiksi. Ne ovat odottaneet työhuoneen remonttia. Kun remonttia ei näy ihan heti tulevan, halusin kuitenkin kaikkialla lojuvat tavarat siistimmin järjestykseen. Huone on tarkoitus myöhemmin  tapetoida ja katto paneloida.

I also got new shelving to my work room. The shelves have been waiting in storage for a total renovation of the room, with new wall paper and panelled ceiling. But the job seems to be postponed to the far future. So at least I got my things in order.

Helteillä olen iltapäivisin viettänyt paljon aikaa työhuoneessa ommellen ja järjestellen kankaita ja muita tarvikkeita. Tänään tein toisen pussilakanan kahdesta pitsilakanasta. Kissat ovat aina mukana, kun ompelen. Työpöytäni on aika täynnä kaikenlaista tavaraa, erilaisia projekteja odottamassa, saksia, lankarullia, neulatyynyjä, kynäpurkkeja yms.

Kissat tulevat heti kun huomaavat minun ompelevan. Ihmettelen aina, miten ne pystyvät hyppäämään lattialta pöydälle, näkemättä mitä siellä on, niin että ne eivät kaada tai tiputa mitään. Sitten ne kävelevät tavaroiden labyrintissä asetellen jalkansa niiden väliin. Mistä ihmeestä ne tietävät missä niiden takajalat ovat, kun ne astuvat pöydän tyhjiin kohtiin? Niillä on käsittämättömän kevyet ja tarkat tassut.

The cats hop on my working table as soon as I start sewing. The table is filled with fabrics, scissors, needle cushions, pencil jars and all the working parafernalia that I might need. I have no idea how the cats do this: they jump on the table without seeing what's on it, they walk among all the junk on the table, putting their paws in the empty slots between things. How do they know where their hind legs are? How can they be so graceful and precise in their movements?

Sitten ne nukkuvat kaikessa rauhassa, vaikka ompelukone surisee ja pöytä tärisee ja heiluu sen alla. Ihana katsoa niiden rentoutunutta olemusta.

Then they fall asleep, in the midst of the noise of the sewing machine, with the table shaking and vibrating under them. I just love to watch them relaxing, with a smile on their faces.

Vetisen päivän projekti ja ohjelmavinkki

Tänään sataa. Satoi jo heti aamulla. Puutarhatöitä ei jaksa ajatellakaan. Muistin että minulla oli yksi pikkuprojekti suunniteltuna. Olin etsiskellyt kaupoista jo pidemmän aikaa sopivaa alustaa kissojen ruoka-astioille. Ei löytynyt mitään kivaa. Sitten muistin, että minulla jäi vaaleansinistä pilkullista vahakangasta yli työpöydän päällystyksestä. Leikkasin sopivan kaistaleen vahakankaasta ja taitoin sen kahtia. Leikkasin sauman auki, kiinnitin kappaleet nurjat puolet vastakkain yhteen. Teippasin vielä reunasta muutamasta kohdasta, että kappaleet pysyvät ommellessa paikallaan.

Vahakangasta on hankala ommella, koska se on liukas. Leikkasin suikaleet leivinpaperia ja ompelin reunasaumat leivinpaperin läpi. Sitten vain revin paperin pois. Irrotin teipit (ja huomasin, että kannattaisi käyttää maalarinteippiä, koska tavallinen teippi on hankala irrottaa). Voila ! Kaksinkertainen, käännettävä, pyyhittävä kissojen ruokailualusta. Eikä maksanut mitään. Näitä voisi tehdä useampiakin.

Ostimme tänään pizzatarpeet, kun ei ole tullut pitkään aikaan syötyä pizzaa. Ostin kaupasta myös uusimman Lantliv-lehden. Selailin facebookia ja blogeja. Löysin Julias vita drömmar -blogista hyvän vinkin. Seurasin vuosia sitten SVT:n Sommartorpet-ohjelmaa, jossa Ernst Kirchsteiger sisusti vanhaa torppaa. Nyt Ernst tekee vanhasta torpasta kesäkotia nuorelle pariskunnalle TV4:llä. Jos vähänkin osaat ruotsia, suosittelen lämpimästi. Ohjelma on tekstitetty ruotsiksi, joten sitä on vähän helpompi seurata. Ohjelma Sommar med Ernst löytyy täältä.

Mukavia sadepäiviä!

Maalausprojekteja 2012

Lipasto
Tämä mäntypuinen lipasto näytti aika surkealta ennen, tummunut, kansi täynnä läikkiä kukkien kastelusta. Irrotin ovet ja laatikot erikseen hiottavaksi. Hiomisen jälkeen maalasin pohjamaalilla ja sitten Helmi-kalustemaalilla. Ilme raikastui melkoisesti.

Pieniä maalausprojekteja
Kynttiläpuun on tehnyt isäni joskus 70-luvulla. Se oli puunvärinen ja halusin siitä valkoisen. Alunperin näissä käytettiin Aarikan pieniä pyöreitä kynttilöitä. En tiedä tehdäänkö niitä vielä. Tässä on nyt enkelikellon kynttilät.

Pikkuhyllyn ostin kirppikseltä vitosella. Se oli huonossa maalissa. Liimasin taustaksi samaa tapettia, jota meillä on käytetty mm. wc:ssä ja maalasin sitten sivut ja hyllyn Helmillä. Kuvassa on myös pinnatuoli, joita minulla on neljä odottamassa raaputusta ja maalausta. Osa on jo hiottu. Niistäkin tulee valkoiset.

Projektit 2012 osa II

LAUTASHYLLY

Menin syksyllä puutöihin, kun jouduin pitämään entisöinnistä välivuoden. Siellä rakentelin tämän lautashyllyn. Käytin tähän vanhaa ja uutta puuta; hyllyt on sahattu liimapuulevystä, sivut ovat vanhoista ikkunalaudoista työpaikalta ja rimat höylätty ja sahattu omasta uusiokäyttövarastosta. En koskaan heitä mitään pois ennen kuin olen miettinyt, voisiko tavaraa käyttää jossain muualla. Olen sitä mieltä että maailmassa on jo aika paljon tavaraa, ja ellemme halua kohta laittaa rojusaarta maapallon ulkopuolelle, täytyy materiaalien kierrätystä alkaa tosissaan harrastaa.

Maali on itse valmistamani munatemperamaali. Ohje siihen löytyy täältä blogista toisaalta otsikolla Temperamaalia.

Lautasetkin on haalittu kirppikseltä ja osa äidiltä. Aloin kerätä lautasia jo pari vuotta ennen tätä hyllyä.

This plate rack I made in my carpentry evening classes. I used new and recycled wood and the paint is my own egg tempera paint. The plates are old too, mostly from flea markets.

PYYKINKUIVAUSTELINE

Tein tämän pyykinkuivaustelineen, koska meillä ei ole kuivausrumpua eikä talvikuivauspaikkaa lakanoille ja muulle isolle pyykille. Näin tällaisen pienemmän telineen kuvan jossain lehdessä ja suunnittelin sen pohjalta tämän itse. Päätyrimat ovat uusiokäyttövarastostani ja kuivausrimat ovat yksinkertaisesti harjanvarsia. Telineen saa litistettyä kasaan. Mitat ovat sellaiset, että lakana mahtuu siihen hyvin kuivumaan. Tätä voi myös käyttää kesällä ulkona vaikka maton kuivatukseen tai vaatteiden tuuletukseen.

I made this drying stand for drying bed linen indoors in the winter time. It is useful also for airing clothes outside or drying carpets and rugs. I used recycled timber and the rails are broom handles.

Projektit 2012: osa I

Uuden vuoden alussa ihmiset tapaavat katsella taaksepäin menneeseen vuoteen. Minäkin keräilin kuvia omista projekteistani viime vuodelta. Harrastan entisöintiä ja kaikenlaista rakentelua ja askartelua. Viime keväänä olin entisöinnin iltakursseilla ja syksyllä aloitin puutöissä. Näistä on valmistunut muutama työ.

MUSTA NOJATUOLI

 Tätä tuolia aloitin tehdä jo edellisen vuoden puolella. Valmistuminen oli hidasta, koska iltakursseja on vain syys-talvi-kevätkauden kerran viikossa 2,5 tuntia kerrallaan. Tämän tuolin jouduin tekemään aika alusta.

Tältä se näytti ennen. Tein selkänojapehmusteen alusta lähtien itse, koska se oli jossain vaiheessa kadonnut. Selkänojan kulma on säädettävä.

VALKOINEN KEINUTUOLI

Ennen:

 

Sain keinutuolin lahjaksi tässä kunnossa. Ensin ajattelin tehdä siitä entisenvärisen, mutta kun olin putsannut ja "riisunut" sen, tuli mieleeni kuva aurinkoisesta kuistista valkoisine huonekaluineen, ja niin keinusta tuli tällainen:

Tein kuvan oton jälkeen siihen vielä ohuen istuintyynyn tuosta selkänojan kankaasta.

Ehdin vielä aloittaa huutokaupasta huutamieni pinnatuolien (4 kpl) pintojen raaputusta, jota olen myös jatkanut syksyllä puutöissä.

People like to look back in the beginning of a new year. I also got together some of my projects from last year. I've been attending evening classes and repairing old furniture. Here are some examples of my work.