Olen keräillyt kirppiksiltä vanhoja, hyvälaatuisia aluslakanoita ja pitsilakanoita. Ne tuntuvat hyvältä iholla ja ovat paksua, hyvälaatuista puuvillaa.
Minulla on myös 50- ja 60-luvuilla virkattuja lakananpitsejä, jotka enoni toi minulle kun tyhjensi omakotitaloaan myyntiin. Hän tietää käsityöharrastuksistani.
Valitsin yhden pitsilakanan pussilakanan toiseksi puoleksi ja tein toisen puolen aluslakanasta. Siihen kiinnitin yhden pitsin koristeeksi.
Lakanat olivat sopivan levyisiä, pituudesta piti vähän lyhentää. Luin jostain ohjeesta joskus, että pussilakanan pitää olla vähän pienempi kuin peitto, jotta peitto näyttää mukavan kuohkealta.
Pitsilakanassa on leveä välipitsi, joka jää pussilakanassa päälle päin. Nimikoidut kirjaimet jäävät väärin päin, koska päällyslakanan pitsi käännetään aina peiton päälle. Se ei haittaa, kirjaimet näyttävät kuitenkin hyvältä.
Toisella puolella oleva pitsi on vähän kellastunut ajan kuluessa, mutta eiköhän se vaalene taas pesussa. On mukavaa, kun saa vanhat käsityöaarteet käyttöön.
Toisen pussilakanan teen kahdesta samanlaisesta pitsilakanasta. Ehkä huomenna, jos ei ole kovin helle.
Ompeluapulaiseni väsähti helteeseen jo suunnitteluvaiheessa.
My assistant got tired at the planning stage.
I made new duvet covers from old bed sheets with lace. I took one lace sheet and one ordinary sheet, sewed some lace on the upper side. I have bought old sheets at flea markets. The lace I got from my uncle, who was clearing his house for sale. The laces are from the 1950s and 1960s, hand crocheted by my aunt. Now I have lace on both sides of the duvet cover.
Hienoja aarteita. Mahtavaa että lakanat ja pitsit saavat uuden elämän!
VastaaPoistaNiin minustakin! Sitä paitsi vanhat lakanat tuntuvat ihanalta iholla. Tämäkin pussilakana on niin pehmeä, kuin vauvan iho!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poista