Ikkuna numero 22

Työn alla tänään ikkuna no 22. Mikä ei suinkaan tarkoita, että se on 22. korjattu ikkuna. Olen raaputtanut ehkä 6 ikkunaa, ja niissäkin on vielä työtä. Tämä oli ensimmäinen, josta rikoin lasin. Kitit olivat huonossa kunnossa ja irrottelin niitä toisesta päästä. Ahnehdin vähän ja nostin lasia, ajattelin ujuttaa lasin kittien alta pois. Kuului poks ja lasi oli poikki 25 cm kohdalta. No, ehkä lasin voi käyttää jossain yläreunan kulmapalassa.Tähän ikkunaan joudun laittamaan paikkapalaa tuon huonokuntoisen alapienan paikalle. Onneksi vintille jäi vielä parit ylimääräiset kehykset, josta voi ottaa samanlaatuista puuta.

Tänään meinasi tulla kolmas maailmansota. Niinhän meidän remonteissa aina jossain vaiheessa käy. Mies on tehnyt päädyssä purkuhommia ja pystyttänyt pystytolppia ja tukirakenteita. Rakenne tuettiin vanerikaistaleilla, koska päällä on tiilikaton paino, eikä seiniä voi noin vain purkaa ilman tukia. Olin seurannut toisella silmällä rakentamista, siis olin nähnyt, mutta en rekisteröinyt. Tänä aamuna heräsin ja tajusin yhtäkkiä, että ne vanerituet olivat liian leveitä. Olin täysin vakuuttunut, että koko kasvihuonerakennelma on ihan pilalla ja siitä tulee kamala.

Kävin mittailemassa vaneripuitteita ja kokeilin ikkunoita niihin väleihin. Ikkuna tulee siis sisäpuolelle tuota vaneritukea vasten. Vanereita joutuu vielä säätämään ikkunoiden mukaan, koska melkein kaikki ovat vähän erilevyisiä. Miehellä tämä oli tietysti tiedossa, mutta minä hätiköin tapani mukaan tuomitsemaan koko homman. Vanerin päälle tulee ulkopuolelle vielä lauta, joka tulee maalattavaksi punamullalla. Samanvärisellä öljymaalilla maalataan myös ikkunan ulkopuitteet.

Homma siis etenee kovaa vauhtia, siitä huolimatta, että ansiotyö häiritsee viikolla harrastuksia. Tänään mies sai purettua pellon puoleisen seinän kasvihuoneen osalta (tuossa yläkuvassa oikealla takana). Siihen tulee pariovet lasilla, jotka toin työpaikan roskalavalta kun siellä tehtiin remonttia. Miehen jemmassa oli ovenpielikehikko, joka käy siihen hyvin.

Siis tähän tulee ne pariovet. Niistä tulee aika lailla lisää valoa, kun ovissa on korkeat lasit. Tähän tulee luiska, josta pääsee kottikärryllä sisälle. Aika hapanta tavaraa olivat hirret tässäkin. Ulkoseinistä ei paljon saa ehjää hirttä talteen.

Jo nyt huomaa miten lämmin paikka tämä on. Aurinko porottaa tälle seinälle melkein koko päivän. Kasvihuoneeseen ei ole toistaiseksi paljon rahaa kulunut. Meillä on ollut varastossa puutavaraa jota mies on kärrännyt milloin mistäkin ilmaiseksi. Ikkunat tulevat omasta takaa. Ei olla vielä ostettu muuta kuin litran purkki Teho ikkunamaalia. Löysin jopa omista jemmoistani purkinjämän Uulan sinkkivalkoista pohjamaalia, jolla voin maalata kokonaan raaputettavat ikkunat ennen kittausta ja maalausta. Purkki hölskyi vielä ravistettaessa, joten maali on kunnossa, pitkästä varastoinnista huolimatta. Se näissä öljymaaleissa on hyvä juttu, että ne eivät kuivu varastossa ihan heti.

Kiroilin K-Raudassa, kun en löytänyt pellavaöljykittiä ikkunoihin, muuta kuin sellaisessa tuubissa, joka laitetaan siihen puristustelineeseen. 300 ml tuubi maksoi yli 15 euroa. Kotona minulla oli vajaan 400 ml vanha purkki, joka oli maksanut 3,35 euroa ehkä 6 vuotta sitten. Vähänkö järkyttävän kallista ja turhaa laittaa sama tavara erilaiseen purkkiin ja tuollainen kiskurihinta. Eikä siellä ollut vernissaakaan. Onneksi kotoa löysin vielä entistä. Ei ole K-Rauta perinnerakentajan kauppa. Täytyy lähteä Rakennusapteekkiin reissulle.

 

Tässä on pihan puolen sivu, vielä purkamatta. Tähän tulee myös korkeammat ikkunat samaan tapaan kuin päädyssä.

 

Saunapäädyn vielä pystyssä olevat väliseinät puretaan viimeisenä, sitten kun vintiltä on tyhjennetty lattiatäytteet ja poistettu lattia. Hirsiväliseinästä saa hyvää varahirttä tuleviin tarpeisiin.

Olen parannellut piirustuksia ja lisännyt niihin väriä. Piirustus elää rakentamisen ja sen myötä tulevien tilanteiden mukaan. Helpointa olisi tehdä piirustukset jälkikäteen. :)

Our new conservatory is taking shape. We're using old windows from the house.