maanantai 18. toukokuuta 2015

Metsäpuutarhan sipulikukkia


Palasimme tänään minilomalta Itä-Suomesta ja yllätyin, kuinka paljon kevät oli edistynyt muutamassa päivässä. Tulppaaneja oli auennut lisää, osan niistä näen ensi kertaa tänä keväänä. On niin palkitsevaa löytää keväällä "yllätyksenä" uusia sipulikukkatuttavuuksia, joita on puoli vuotta aiemmin multaan piilottanut. Tässä tulotien metsäpuutarhaksi kutsumani alue. Helmililjat suorastaan hehkuvat sinistä.


Metsäpuutarhan kevään kukkijoina itsestään leviäviä kaihonkukkia, helmililjoja sekä narsisseja. Myöhemmin kesällä alue on varjoisa ylle leviävien vaahteroiden, vuorijalavan ja syreenien alla. Kuunliljat ja tummakurjenpolvet viihtyvät metsäpuutarhassa, jouluruusu on ryhmän aikaisin kukkija, vähälumisina talvina jo joulun jälkeen. Olen perustanut penkin vuonna 2008 paikalla rehottaneiden pajuangervojen tilalle, joiden kiskomisessa olikin aikamoinen urakka. Tässä reunassa oli aiemmin myös syreeniä, mutta poistimme osan niistä jo ensimmäisinä vuosina huonokuntoisina.


Penkin yläpäässä on pieni ryhmä Claudia-tulppaania. Alla tummakurjenpolven lehtiä. Taitaapa joukossa olla muutama vuohenjuuren lehtikin. Niistä ei taida koskaan päästä kokonaan eroon. Tässä ryhmässä valkoiset tulppaanit tai vaikkapa Thalia-narsissit voisivat olla edukseen.


Penkin tienpuoleiseen päähän on laitettu maakangasta ja kuorikatetta vuohenjuurta torjumaan, samalla syntyy mukava metsäpolku. Kaihonkukka on tänä keväänä levinnyt erityisen paljon. Seasta pilkottaa punaisia vuorenkilven lehtiä.


Sinistä löytyy helmililjan lisäksi myös lemmikeistä, joita on myös levinnyt tontille sinne tänne. Varjoyrtin lehdet ovat koristeelliset.



Vastapäinen poimulehtipenkki on keväällä keltaisten esikoiden täplittämä. Vanha esikkolaji leviää tontillamme ja sitä löytyy milloin miltäkin kulmalta. Jonakin vuonna keräsin pikkutaimia nurmikolta ja ruukutin muualle siirrettäväksi, mutta nyt olen huomannut, että se osaa muuttamisen itsekin. Poimulehtien taakse siirsin vanhaa saksankurjenmiekkaa, joka on mielenkiintoinen värimuunnos. Siinä on keltaista, ruskeanviolettia ja valkoista. En löytänyt tähän hätään kuvaa siitä kukkivana.


Mimmi ja Veera, Puutarhakissat, hyväksyvät työt ja suunnitelmat, haistelevat kaikki uudet kukat ja nauttivat keväästä.

4 kommenttia:

  1. Kiva, selkeä metsäpuutarha sinulla! Tytöt onkin jo isoja typyköitä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja pieni! Mutta täytyyhän jokaisella metsäpuutarha olla.
      Onneksi en laittanut blogin nimeksi Puutarhapennut... ;)

      Poista
  2. Ihana pikkuinen metsäpuutarha-alue. Minusta pensaisen ja puiden paljaat rungot ja keväisten kukkien ja vihreyden yhdistelmä on todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pidän itsekin paljaista rungoista ja keväällä siitä että lehdet eivät vielä varjosta näitä pieniä kauniita kukkia.

      Poista

Kiitos kun jätät kommentin, ilahdun jokaisesta!