Jotenkin ei nyt jaksakaan. Kaikenlaista. Päivityksen mukana meni kuvankäsittelyohjelma jota käytin. Kun ei saa helposti käsiteltyä kuvia, ei tule otettuakaan niitä. Eikä sitten synny tekstiäkään. Taidan pitää talvimasennustauon. Pidetään kissojen kanssa matalaa profiilia. Levätään, katellaan telkkaria, netistä puutarhaohjelmia. Mietitään kevätkylvöjä ja suunnitellaan. Miehelle sanon että pitäisi. Vaikka käydä konsertissa. Tai näyttelyssä. Tai leffassa. En sitten jaksakaan suunnitella mitään. Kotitöitä en jaksa, onneksi mies pitää huushollia yllä. Aloitan jotain, sitten kaikki jää siihen. Leivoin minä tomaattileipää viikonloppuna. Hyvää tuli. Mutta ei se auta. Ilo on kadonnut jonnekin.
Mutta kyllä minä vielä palaan.
Ystävä hyvä, välillä voi pitää taukoa kaikesta. Ota kissat kainaloon ja nauti niiden seurasta. Kyllä se ilo sieltä taas löytyy. Ihan varmasti.
VastaaPoistaTäällä odotellaan seuraavaa postausta - mutta ei kiirettä, jaksan odottaa.
Kiitos sanoista. Koetetaan hissutella tämä talviaika, eiköhän se päivien pitenemisen myötä taas kevät koita, myös itselle.
PoistaSaa olla hissukseen, omien voimavarojensa mukaan ♡ Palaat, kun siltä tuntuu. Haleja.
VastaaPoistaKiitos! Onneksi tiedän itse, että tämä on väliaikaista. Kyllä se siitä taas lähtee, kun päivät pitenevät. Kuulemisiin.
PoistaOlen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Pidä ihan hyvällä omallatunnolla taukoa ja sitten kun palaat olis niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin. Voimia sulle!
VastaaPoistaKiitos kommentista ja toivotuksista. Ihan uusi lukija, ja minä pidän taukoa. Tuli vähän huono omatunto. Kirjoitustauko on kyllä tarpeen, pimeä keskitalvi ei vain anna oikein aihetta kirjoituksiin. Kohta jo helpottaa, kylvökset alkavat maaliskuulla. Tulen kyllä vastavierailulle.
Poista