Kissalle kynsimispuu

Olen aikoinaan tehnyt itse meidän kissojen vaatimattoman, mutta tukevan ja toimivan kynsien raapimispuun. Se koostuu vanerisesta alustalevystä ja siihen ruuveilla kiinnitetystä puupölkystä, joka on päällystetty narulla. Kynsimispuuta on jo muutaman kerran remontoitu, koska naru on kuluvaa tavaraa. Aluslevyn olen päällystänyt vanulla ja kankaalla. Kangastakin on joutunut vaihtamaan. Mietin jo uuden kynsimispuun hankkimista, mutta kaupan tarjonta on aika heppoisen näköistä verrattuna tähän  omatekoiseen.

Tässä puu jo purettuna. Entinen kangas on ihan silputtu, Veera tykkää kynsiä sitä kyljellään maaten. Myös köysi on yläosassa puuta huonossa kunnossa. Minulla oli mukavaa koirakangasta (!), joka tuntui sopivalta, kun ei kissakangastakaan sattunut olemaan tarpeeksi. Toivottavasti kisut eivät hyljeksi tätä.

Alusta vain selälleen ja uusi kangas entisen päälle niittipyssyllä kiinni. Ensin sivut, sitten kulmat.

Liiat kankaat voi leikata pois. Kuvasta näkyy kiinnitysruuvien paikat. Päälliskankaaseen tehdään ensin reiät ruuvien paikalle, ettei kangas ala kiertämään ruuvatessa.

Sitten laitoin puupölkyn latvaan uuden kangaspalan niiteillä kiinni. Vanhasta narusta purettiin noin puolet pois, eli se kulunein yläosa. Narua oli juuri sen verran jäljellä, että se riitti yläosan uusimiseen.

Kun uusi naru oli kieputettu ylös asti, katkaisin narun ja kiedoin narun päähän sentin matkalle pellavalankaa. Pujotin sitten langan pään käyräneulalla pariin viereiseen naruun kiinni, että pää kiristyi sopivasti. Varmistin narun yläpään kiinnityksen vielä parilla naulalla.

Uusi kangas on kieltämättä piristävän näköinen, ja käy meidän väreihin. Keittiössä on punaista ennestäänkin, ja ruutuja.

Mimmi kävi heti kokeilemassa puun, ja Veerakin sitten kun oli vähän aikaa koettanut olla olematta huomaavinaan sitä. Hyvin se kelpaa, koirakankaasta huolimatta.

Syksyn satoa on saatu vielä, pari sangollista pudokasomenia keräsin sankkoon. Kieputtelin parhaita omenia silkkipaperiin ja laatikkoon kuistille. Jos vaikka saataisiin niistä jouluomenat Perunoita on vielä yksi rivi pellossa, Suojasimme niitä pressulla kylminä öinä, mutta hyvin ovat pärjänneet. Tänään satoikin sitten jo räntää.

Pientä remonttia kasvihuoneessa

Lasikasvihuoneemme täyttää tänä vuonna 3 vuotta. Uskomatonta. Jotenkin tuntuu, että juurihan se valmistui. Kasvihuone on rakennettu pääosin kierrätysosista ja nyt on ensimmäisen pikkukorjauksen aika. Kasvihuoneen pellon puoleiset ovet olivat työpaikalta poistettuja lasilla varustettuja sisäväliovia. Niissä on vanerilevy alaosassa, ja tiesimme jo ovia asentaessa, että se ei tulisi kestämään kovin monta talvea. Vaneri on kostuessaan alkanut kuplia ja maalit ovat kuoriutuneet pois.

Kostuneet vaneriosuudet revittiin pois ja ovi kuivatettiin auringossa. Liiterin noutovarastosta löytyi helmiponttipanelin pätkiä, joita olen säästänyt talon sisäkattoverhoilusta. Niistä sai alaosan verhoiluun sopivaa puutavaraa.

Normaalisti mies olisi hoitanut tämän kirvesmiespuolen ja minä vain maalauksen, mutta kun hän on nyt polvivammainen, ei hän pysty polvistumaan lattialle. Teimme työnjaon niin että minä mittasin ja hän sahasi laudat sopiviksi pätkiksi. Minä naputtelin laudat paikalleen dyckert-nauloilla. Laitoimme yläreunaan listaviritelmän varastosta löytyneestä koivulistasta, jonka päälle tuli tippalistaksi vanhaa ikkunan kittilistaa.

Oli ihan yllättynyt kuinka hyvin naulaaminen sujui. Olen tosi huono sahan ja vasaran kanssa, omasta mielestäni. Isänikin sanoi aikoinaan, että tarvitsisin paistinpannun vasaran sijaan osuakseni naulaan. Ehkä se on vain harjoituksen puutetta.

Ovesta tuli ihan passelin näköinen. Panelit sattuivat sopimaan leveydeltään hyvin oveen, tarvittiin vain pieni lisäsoiro saranapuolelle. Sitten vain maalia pintaan, Teho-öljymaalilla saa kauniin pinnan.

Lopputulos näyttää siistiltä ja toimii varmasti taas monta vuotta. Pikakorjaus ei vienyt paljon aikaa, ja maksoi vain maalin verran. Kannattaa säästellä hyvää puutavaraa, vaikka vähän pienempiäkin pätkiä. Tässä kuvassa näkyy pieni kauneusvirhe, jota en ollut edes muistanut. Ovet eivät ole ihan samaa paria, ja niissä on vetimet hieman eri korkeudella. Emme kuitenkaan halunneet ryhtyä hankalaan lukonsiirtourakkaan moisen pikkuvirheen takia. Eipä tuosta ole kukaan mitään huomauttanut tähän mennessä.

Puutarhakissat viihtyvät kasvihuoneen terassilla. Siellä viihtyvät kyllä muutkin kissat. Mies on yllättänyt muutamana aamuna naapurin kaksi kissaa loikoilemasta meidän terassilla, kun on mennyt avaamaan kasvihuoneiden ovia. Aamuaurinko lämmittää siinä mukavasti.

Kasvihuoneen kevättä

Kevät on ollut meillä melko sateinen ja kylmä, lukuun ottamatta muutamia hyviä päiviä. Olen saanut viimein laitettua jotain kukkia kasvihuoneeseen. Kävimme työporukan kanssa tukkutoriin tutustumassa ja ostin sieltä laatikollisen valkoista ruusua ja tuollaisen häkin. Lisäksi nappasin rautakauppareissulta orvokkeja ja hortensian mukaan. En ole edes ikkunoita kasvihuoneesta pessyt, minusta ne näyttävät aika puhtailta. Odottelen ehkä siitepölyn laskeutumista ja pesen sitten.

Rakastan valkoisia ruusuja, toivotaan että nämä pikkuruusut kestävät kauemmin kuin tavaratalosta yleensä hankkimani. Ainakin kasvihuoneessa on niille mukavan viileä ja kosteahko ilmapiiri.

Aina kun menen kasvihuoneeseen puuhastelemaan, saan sinne pari kissaa kaveriksi. Mimmi ja Veera jahtaavat kärpäsiä, nuuhkivat kasveja ja makailevat lattialla seurana.

Niistä on suurta apua kaikenlaisessa tutkimisessa ja etsimisessä.

Kasvihuoneessa talvehtinut klematis, jonka olen kasvattanut siemenestä, on selvinnyt talvesta ja työntää uutta vihreää. Sen sijaan Zilga-viiniköynnös näyttää aivan kuolleelta. En ymmärrä mitä teen väärin sen kanssa, tämä on jo toinen talvi ja toinen viiniköynnös.

Kasvihuoneen kaminaa ei ole vieläkään testattu, vastahan se syksyllä tuohon laitettiin. Puut ovat kuitenkin jo odottamassa. Veera katselee, että mami on tainnut rikkoa taas ruukkuja. Zilga-vainaa vasemmalla isossa ruukussa. 

Mimmi on autellut myös ulkohommissa, tässä on jonkinlainen talven jälkien tarkastaminen juuri poistetusta jänissuojasta käynnissä. Myös lehtien haravoinnissa on Mimmistä ollut kovasti apua.

Blogi on jäänyt vähän huomiotta puutarhan kevätkiireiden ja yläkerran remontin viimeistelyjen kanssa. Valokuviakaan ei meinaa ehtiä näistä kahdesta vilpertistä ottaa, kun ovat jo seuraavassa puuhassa menossa.

Kissana kissojen joukossa

Viime yönä heräsin siihen, että Veera nuoli tarmokkaasti hiuksiani. En tiedä oliko hän sitä mieltä, että näin sekaiset hiukset on pakko laittaa järjestykseen. Vai tarkoittaako se sitä, että Veera on hyväksynyt minut kissaksi kissojen joukkoon. Kurnau!

I woke up last night. Veera was furiously licking and grooming my hair. Maybe she has accepted me as cat among cats.

Puutarhapäiviä

Viikonloppuna piti ottaa loppukiriä puutarhatöiden suhteen, koska ensi viikolla on luvattu kylmenevää säätä. Kyllä olikin ihana ilma. Kukkasipuleita tutkittiin Mimmin kanssa. Onneksi olin keväällä tehnyt sipulikukkakatselmuksen pihalla ja kirjoittanut muistiin mihin pitää laittaa mitäkin väriä. Ihan kaikkia sipuleita en ehtinyt maahan laittaa, kun joissakin perennapenkeissä oli muokkaus- ja mullanlisäystarvetta.

Tämän kuunliljapenkin "katkaisin" vuosia sitten laittamalla väliin kesäpikkusydäntä. Se ei kuitenkaan viihtynyt tässä, ja olen muutenkin tullut katumapäälle ja halusin kuunliljat siihen takaisin. Ei kun kaivamaan pikkusydämet ylös.

 

Mimmistä oli tässäkin hommassa iso apu. Kippasin pikkusydämet paljuihin, jotta voin siirtää niitä muualle. Aikamoisen rehkimisen jälkeen, usean hikipisaran vuodattaneena ja syysitikoiden pistelemänä sain lopulta aikaan kuopat kahdelle isolle juurakolle.

Siirsin kuunliljat penkin yläpäästä, jossa ne eivät koivun alla niin hyvin viihdy. Ne ovat kuitenkin aikamoisia paakkuja. Kaivoin näistä kuopista käsittämättömän määrän erikokoisia kiviä ja tiilenkappaleita. Ihme että kuunliljat ovat kasvaneet niinkin hyvin, kun kasvutilaa on ollut niin vähän. Nyt penkki on taas pelkkää kuunliljaa, ja siirretyt taimet kasvavat pian samaan mittaan muiden kanssa.

Mimmi esittelee portin pielessä kivellä olevaa asetelmaa. Ostin perjantaina ensimmäiset callunat. Kävin myös perennaostoksilla, kun lempitaimistossani oli perennat 50 % alessa. Ostin punahattuja täydennykseksi perennapenkkiin. Ostin myös muita vaaleanpunaisia, kuten myskimalvaa ja konnantatarta, sekä tummalehtistä keijunkukkaa. Taidan tykätä vaaleanpunaisesta.

Mimmi on viihtynyt pihatöissä mukanani viime aikoina. Siihen on vähän ikävä syy. Mimmi on saanut turpaan pari kertaa pihalla. Ensin hyökkäsi yhtenä päivänä naapurin Miisa-kissa Mimmin kimppuun meidän kuistilla, kun ovi sisään ei ollut auki eikä Mimmi päässyt sisään pakenemaan. Seuraavana päivänä oli pihaan tullut vieras raidallinen kolli. Poika ei ehtinyt väliin ja Mimmi sai taas vähän höykytystä. Mimmistä on tullut vähän arka näiden hyökkäysten myötä, hän oli muutaman päivän kipeän oloinen ja vähän ontui jalkaansa. Nyt ollaan tarkkana, eikä kisuja päästetä ulos illalla, jolloin Miisa liikkuu ympäristössä. Myöskään vieraita kissoja ei tulla hyväksymään pihalle, naapurin Pörröä lukuun ottamatta.

Veeraa eivät vieraat kissat kiinni saa. Hän on niin nopea ottamaan jalat alleen, ettei ehdi jäädä edes Mimmiä puolustamaan. Rankan ulkoilupäivän jälkeen täytyy ottaa vähän torkkua.

Mistä kissa tietää missä sen jalat ovat

Vaikka blogissa on ollut hiljaista, on kaikenlaista touhuttu kesälomalla. Otin yhdeksi tavoitteeksi näiden pinnatuolien maalaamisen. Ostin neljä tällaista tuolia työpaikan huutokaupasta vuosia sitten. Ne olivat lakatut ja istuimessa oli vihreä kerni. Näin heti mielessäni nämä valkoisina. Olen raaputellut ja hionut näistä lakat pois ja nyt viimein pääsin maalaustouhuun. Pohjamaalaus Otexilla ja päälle kaksi kerrosta Helmiä. Syksyllä otan ne mukaan iltakurssille ja pehmustan ja päällystän istuimet valkoisella kernillä. Sitten teen niihin istuintyynyt.

These chairs, 4 of them, I have bought at an auction at my work place. They used to be natural birch colour, with a green coated fabric cover on the seat. I finally got around to painting them. I think the white colour is better. I'll reupholster the seats with white coated fabric and a separate cushion.

Sain myös manguttua miehen laittamaan hyllyt työhuoneen nurkkaan. Takaseinä on cyproc-levyä, joten ne piti kiinnittää erityisillä kiinnikkeillä. Ostin tuet ja hyllylevyt jo viime kesänä ja maalasin hyllyt valmiiksi. Ne ovat odottaneet työhuoneen remonttia. Kun remonttia ei näy ihan heti tulevan, halusin kuitenkin kaikkialla lojuvat tavarat siistimmin järjestykseen. Huone on tarkoitus myöhemmin  tapetoida ja katto paneloida.

I also got new shelving to my work room. The shelves have been waiting in storage for a total renovation of the room, with new wall paper and panelled ceiling. But the job seems to be postponed to the far future. So at least I got my things in order.

Helteillä olen iltapäivisin viettänyt paljon aikaa työhuoneessa ommellen ja järjestellen kankaita ja muita tarvikkeita. Tänään tein toisen pussilakanan kahdesta pitsilakanasta. Kissat ovat aina mukana, kun ompelen. Työpöytäni on aika täynnä kaikenlaista tavaraa, erilaisia projekteja odottamassa, saksia, lankarullia, neulatyynyjä, kynäpurkkeja yms.

Kissat tulevat heti kun huomaavat minun ompelevan. Ihmettelen aina, miten ne pystyvät hyppäämään lattialta pöydälle, näkemättä mitä siellä on, niin että ne eivät kaada tai tiputa mitään. Sitten ne kävelevät tavaroiden labyrintissä asetellen jalkansa niiden väliin. Mistä ihmeestä ne tietävät missä niiden takajalat ovat, kun ne astuvat pöydän tyhjiin kohtiin? Niillä on käsittämättömän kevyet ja tarkat tassut.

The cats hop on my working table as soon as I start sewing. The table is filled with fabrics, scissors, needle cushions, pencil jars and all the working parafernalia that I might need. I have no idea how the cats do this: they jump on the table without seeing what's on it, they walk among all the junk on the table, putting their paws in the empty slots between things. How do they know where their hind legs are? How can they be so graceful and precise in their movements?

Sitten ne nukkuvat kaikessa rauhassa, vaikka ompelukone surisee ja pöytä tärisee ja heiluu sen alla. Ihana katsoa niiden rentoutunutta olemusta.

Then they fall asleep, in the midst of the noise of the sewing machine, with the table shaking and vibrating under them. I just love to watch them relaxing, with a smile on their faces.

Kasvihuoneen siivous ja kukkapenkkien raaputusta

Lämmin viikonloppu. Oli mukava ulkoilla ja hyötyliikkua. Eilen perkasin kukkapenkkiä, oli päässyt juolavehnittymään. Kissat olivat ulkona, juoksivat välillä terassin alle turvaan, sitten taas tutkimaan paikkoja. Mies rakensi seinää.

Tänään siivosin vähän kasvihuonetta. Toin matot sieltä ulos tuulettumaan. Kasvihuoneessa on jo mukavan lämmintä. Kun ei tulisi yöpakkasia.

I cleaned the green house  today. I gave the rugs an airing outside. The weather was nice and warm. The green house has survived the winter well. No damages for the floor or the windows.

Voi että pidän tästä lattiasta. Talvi ei ole tuonut mitään tuhoja, lattia on hyvässä maalissa, ei ikkunan ikkunaa ole särkynyt. Laitoin narsissit kukkimaan kasvihuoneeseen, täällä on sopiva lämpö, mutta ei liikaa.

Kissat olivat innoissaan uudesta elinympäristöstä, tutkivat paikkoja, säikähtelivät joutsenia ja naapurin kissaa, juoksivat kilpaa, eivätkä malttaneet millään tulla sisälle.

The cats have been outside and they love it. They explored all the new places and ran for cover when big birds like swans appeared. Afterwards they were so tired, after all that fresh air. The neighbour's cats were out as well.

Mies tyhjensi talvikompostorin ja minä laitoin sen lisäkompostoitumaan vuorotellen viime kesän lehtikomopostin ja kuivien lehtien kera.

Myös naapurin Roope ja Miisa olivat ulkoilemassa. Tässä vaiheessa omat kisut olivat jo sisällä lepäilemässä.

Taimet kasvavat sisällä ja tomaatit ovat jo koulimiskunnossa. Lisää pelargonin pistokkaita pitäisi laittaa ruukkuihin. Tila alkaa käydä vähiin.

Taimia on kynttilälyhdyissä ja ruukkubarrikadien takana: meidän kaksi kissariiviötä maistavat mielellään kaikkea vihreää. Pian ei olisi missään taimissa lehtiä, ellei jotenkin suojaa niitä.

I've tried to shield the seedlings from the cats by placing them in lanterns and behind barricades made from pots. The cats like to taste everything green.

Kisut olivat niin väsyneitä ulkoilupäivän jälkeen. Veera nukkui eteisessä villapaitani päällä ja Mimmi piti kynsillä kiinni matosta, ettei olisi kaatunut väsymyksestä. Kyllä oli ihana viikonloppu.

Ulkoiluviikonloppu

Tänään tätä. Omenapuut jäivät edellisenä keväänä leikkaamatta kasvihuonepuuhien takia. Nyt sain kaikki vähän matalammat puut käytyä läpi. Kaksi korkeaksi kasvanutta puuta ovat vähän haasteellisia.

This weekend we spent time outdoors. There's a lot to be done. The man started his building hobby with the outbuilding wall.

Mies aloitti rakennushommat; varma kevään merkki. Ulkorakennuksen takaseinä oli aika huonossa kunnossa. Nyt jatketaan seinän vuorausta viime kesäisestä paikasta, kasvihuoneen terassin vierestä.

Seinää syntyi mukavasti, kun oli kuiva ilma. Tähän tulee vielä ripa raon päälle ja tietysti punamulta.

Kisutkin ulkoilivat ensimmäisiä kertoja. Mimmi rohkeana uskalsi lähteä rapulta kauemmas tutkimaan maailmaa.

The cats visited the great outdoors for the first time. They were a bit frightened of the big birds, the swans, geese and cranes that flew over.

Veera oli varovaisempi. Tyttöjä ihmetyttivät isot linnut. Ylilentoja suorittivat kurjet, joutsenet ja hanhet. Välillä piti rynnätä varmuuden vuoksi sisään kuistille.

Kylläpä illalla väsytti. Ulkoilma ramaisee.

Mimmikään ei jaksanut kissaa sanoa.