perjantai 31. tammikuuta 2014

Voimaa kesästä ja kasvatussuunnitelmia




Kylmän viiman ja pakkasen keskellä on pakko hakea voimaa kesäkuvista. Kaisaniemessä taidettiin käydä toissa kesänä pojan ja tyttöystävänsä kanssa. Silloin oli vihreää.

Kaisaniemi Botanical garden, where I went in the summer with my son and his girlfriend. So green.


Minun piti eilen illalla selailla siemenluetteloita, että saan siementilauksen ajoissa liikkeelle. Todistettavasti minulle on tullut ainakin tämä luettelo. Muistelen lisäksi että Korpikankaaltakin on tullut luettelo. En löydä niitä mistään. Tivasin mieheltäkin, että onko siivonnut luetteloni paperinkeräykseen, mutta hän ei ainakaan tunnustanut. Täytynee tilata uusia luetteloita, huokaus.

For some reason I've lost all my seed catalogues. I wanted to make my seed order but I couldn' find the catalogues anywhere. My husband didn't confess to having thrown them away.


Ainakin näitä pitää laittaa kasvamaan. Kasvatan joka kevät omat kelloköynnöksen taimet. Olen ihastunut tähän kesäköynnökseen, koska sillä on vahva, tuuhea ja terve lehdistö. Vaikka kukat tulevatkin aika myöhään, on köynnöksen peittävyys ja rehevyys sitä luokkaa, ettei kukkien puute haittaa. Istutan usein kelloköynnöksen juurelle keijunmekkoa, joten saan kukkia aikaisemmin.

These Cobea scandens climbers (Cathedral bells) I like to grow every year. They make good cover anywhere with their luscious leaves, even if the flowers come a bit late. I like to combine them with the early blooming Rhodochiton atrosanguineum, so I get flowers earlier.


Toinen vakiokesäkukka kasvatuslistallani on leijonankita, Antirrhinum Majus, jonka koulinta on tässä käynnissä (viime keväänä). Leijonankita jaksaa kukkia myöhään syksyyn, eikä säikähdä pienestä pakkasestakaan. Värisävyjä on paljon ja sen tähkämäinen kukinto antaa mukavaa vaihtelua kukkapenkkiin.

Another of my favourites, Snapdragon, Antirrhinum Majus is a versatile summer flower with its many colours and spiky flowers.



Tänä vuonna yritän talvettaa yhden kelloköynnöksen ja yhden keijunmekon kuistilla, jossa lämpötila on +5 - +10 astetta kylmänä aikana. Sinisarjat minulla on kellarissa talvehtimassa. Kävin juuri eilen katsomassa niitä, ja hyvin näyttävät voivan. Niissä on jo pienet alut tulossa, joten heti kun pakkaset hellittää, voi ne nostaa myös kuistille vähän valoisampaan.

This year I saved one Cobea and one Rhodochiton for winter, I hope they survive on my porch in +5 - +10 degrees C. My African lilies are in the dark cellar, where I've had them every winter. I've had no trouble with them, even though they should be in a light place.

Sinisarja, Agapanthus praecox

Puutarhakissat saavat pian oman bloginsa. Oikein odotan milloin pääsen heidän kanssaan kylvöpuuhiin ja kasvihuoneeseen uutta kevättä odottamaan. Otteista päätellen täytyy laittaa siemeniä reilusti ja useampaan laatikkoon kasvamaan. Hävikkiä odotellessa.

The cats will get their own blog soon. I'm looking forward to getting dirty with them in my greenhouse. I'll have to expect some spillage, however.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätät kommentin, ilahdun jokaisesta!