I thought Lotta (in the picture) was our new cat, with her brother Lasse, but alas, they were reserved already. I've been searching for cats high and low. Hope we'll find our own cats for the rest of their lives soon.
Päivän joulukortti
3
tiistai 3. joulukuuta 2013
Kissan metsästystä
Kissakuume kasvaa. Selaan päivittäin kodittomat kissat, apulat ja torit läpi. Löysin jo suloiset punakuvioiset pennut Lassen ja Lotan (kuvassa), mutta ne olivat valitettavasti varattuja. Täytyy luottaa, että ne meidän kisut vielä löytyy.
I thought Lotta (in the picture) was our new cat, with her brother Lasse, but alas, they were reserved already. I've been searching for cats high and low. Hope we'll find our own cats for the rest of their lives soon.
I thought Lotta (in the picture) was our new cat, with her brother Lasse, but alas, they were reserved already. I've been searching for cats high and low. Hope we'll find our own cats for the rest of their lives soon.
maanantai 2. joulukuuta 2013
Kattomaalaus
Minulla on tapana kerätä ympäristöstäni kaikenlaisia visuaalisia ideoita. Tämän katon bongasin ollessani kokouksessa Hotel Arthurissa Helsingissä. Tämä kävisi maalattuna "tapettina" vaikka seinään. Tuo ultramariinin sininen on hehkuvan kaunis pohjaväri. Voisin kuvitella kuviot esim. vaaleansinisenä ja kultaisena tai hopeisena, sabluunamaalauksella toteutettuna.
I found this idea for a painted "wall paper" in Helsinki, at Hotel Arthur, in a meeting. I can picture the wall in ultramarine blue, with sablon painted flowers in light blue and silver or gold.
Päivän joulukortti
2
Mukavaa viikonalkua!
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Päivän joulukortti
Joulukuu on täällä, ja aamulla heräsin vesisateeseen. Hieman on joulumieli vielä hakusessa, mutta eiköhän se tästä kylmene.
Keräsin kasvihuoneen rakentamisen aikana siihen liittyvät kuitit yhteen paikkaan. Tänään otin kuitit esille, lajittelin ne ja laskin yhteen. Kuiteista puuttuu varmaan jonkin verran, mutta jotain suuntaa kustannuksista niistä saa. Sain yhteissummaksi alle 1500 euroa. Ei paha, kun ajattelee mitä sillä saatiin aikaan. Meillä oli onneksi jonkin verran puutavaraa omasta takaa. Jos olisi joutunut kaikki runkopuut hankkimaan kaupasta, olisi summa ollut vähän erilainen.
I counted the cost of our greenhouse project from receipts I'd saved. Some may be missing, but from the existing ones I got the sum of less than 1500 euros. Not bad. Fortunately we had a lot of timber for the frame, if we'd had to buy everything, it would have been considerably more.
Kuvasin viime viikonloppuna kasvihuoneen valossa tekemiäni joulukortteja. Ajattelin laittaa blogiin päivän joulukortin tuonne jouluaattoon asti, joulukalenterin tapaan. Joten tässä tulee ensimmäinen. Hyvää Adventtia!
Keräsin kasvihuoneen rakentamisen aikana siihen liittyvät kuitit yhteen paikkaan. Tänään otin kuitit esille, lajittelin ne ja laskin yhteen. Kuiteista puuttuu varmaan jonkin verran, mutta jotain suuntaa kustannuksista niistä saa. Sain yhteissummaksi alle 1500 euroa. Ei paha, kun ajattelee mitä sillä saatiin aikaan. Meillä oli onneksi jonkin verran puutavaraa omasta takaa. Jos olisi joutunut kaikki runkopuut hankkimaan kaupasta, olisi summa ollut vähän erilainen.
I counted the cost of our greenhouse project from receipts I'd saved. Some may be missing, but from the existing ones I got the sum of less than 1500 euros. Not bad. Fortunately we had a lot of timber for the frame, if we'd had to buy everything, it would have been considerably more.
Kuvasin viime viikonloppuna kasvihuoneen valossa tekemiäni joulukortteja. Ajattelin laittaa blogiin päivän joulukortin tuonne jouluaattoon asti, joulukalenterin tapaan. Joten tässä tulee ensimmäinen. Hyvää Adventtia!
PÄIVÄN JOULUKORTTI
1
Cristmas card of the day: 1.
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
Laiskan ihmisen joulukukat
Kuistilla kukkia kastellessani huomasin, että viime pääsiäiseltä kuistille jääneet helmililjat ja narsissit ovat alkaneet puskea vihreää.
Joulukukat saa näinkin kätevästi, jos ei ole turhan nopea kuistin sisustuksen kanssa. Yleensä olen laittanut nämä pääsiäiskukat maahan kesällä, mutta nyt taisi olla huhtikuun jälkeen muuta puuhaa. Meillä oli koko kesäkauden huusholli kuinkoiranoksennus nuoren miehen kämppä, kun ei ehditty muka muuta tekemään kuin kasvihuonetta.
I noticed that my Easter flowers have decided to become Christmas flowers, and are shooting green stuff. I haven't been too hasty to clear up Easter from my porch.
Kasvihuoneesta puheen ollen, patioruusu kukkii edelleen, kuva on viime viikonlopulta, ennen muutamaa pakkasyötä. Lämmintä luvattiin, mutta eilen aamulla oli ulkomittarissa -8 astetta, ja kun kävin katsomassa kasvihuoneen mittaria, sielläkin oli -5. En ollut edes suojannut kasveja, kun ei luvattu kovempaa pakkasta. Verenpisarat olivatkin kurtussa, mutta oliivit eivät olleet vielä moksiskaan. Täytynee alkaa pelastaa kasveja vähitellen sisätiloihin.
The first real frost night was perhaps lethal for my fuchsias, but the olives are still going strong. We had -5 C in the greenhouse and -8 outside. I think it is time to move the plants to the porch for the winter.
Verenpisarat ovat pakkasenkestävissä ruukuissa. Vielä pari päivää sitten ne olivat ihan kunnossa (kuva). Täytyy leikata alas ja viedä kellariin ja kokeilla josko vielä keväällä lähtevät versomaan. Minulla on kyllä huonoja kokemuksia verenpisaran talvetuksesta. Oliiveille tämä ylimääräinen valoisa kausi syksyllä on ollut varmaan hyväksi. Mutta nyt on niidenkin aika siirtyä kuistille + 10 asteen lämpöön.
Minulle on iskenyt hirvittävä kissakuume. Selailen kodittomien kissojen sivustoja ja tori.fi sivun lemmikkieläimiä. Välillä kiikutan kannettavan miehen eteen ja näytän hänellekin "miten ihana söpöläinen". Mies vain pyörittelee silmiään, hän antoi kissan jälkeenjääneet ruoatkin jo naapurin Pörrölle. Mies on nähnyt kissaunia jo useaan kertaan Miirun lähdön jälkeen. Minä en yhtäkään. Mutta uneksin silti kissoista!
I have a fever, cat fever. I browse the net for Homeless cats and Rescue cats. I show pictures of cats to my man, who rolls his eyes. He gave away Miiru's food to the neighbor's cat Pörrö. I haven't even had one dream about cats, but I still dream about having them.
Joulukukat saa näinkin kätevästi, jos ei ole turhan nopea kuistin sisustuksen kanssa. Yleensä olen laittanut nämä pääsiäiskukat maahan kesällä, mutta nyt taisi olla huhtikuun jälkeen muuta puuhaa. Meillä oli koko kesäkauden huusholli kuin
I noticed that my Easter flowers have decided to become Christmas flowers, and are shooting green stuff. I haven't been too hasty to clear up Easter from my porch.
Kasvihuoneesta puheen ollen, patioruusu kukkii edelleen, kuva on viime viikonlopulta, ennen muutamaa pakkasyötä. Lämmintä luvattiin, mutta eilen aamulla oli ulkomittarissa -8 astetta, ja kun kävin katsomassa kasvihuoneen mittaria, sielläkin oli -5. En ollut edes suojannut kasveja, kun ei luvattu kovempaa pakkasta. Verenpisarat olivatkin kurtussa, mutta oliivit eivät olleet vielä moksiskaan. Täytynee alkaa pelastaa kasveja vähitellen sisätiloihin.
The first real frost night was perhaps lethal for my fuchsias, but the olives are still going strong. We had -5 C in the greenhouse and -8 outside. I think it is time to move the plants to the porch for the winter.
Verenpisarat ovat pakkasenkestävissä ruukuissa. Vielä pari päivää sitten ne olivat ihan kunnossa (kuva). Täytyy leikata alas ja viedä kellariin ja kokeilla josko vielä keväällä lähtevät versomaan. Minulla on kyllä huonoja kokemuksia verenpisaran talvetuksesta. Oliiveille tämä ylimääräinen valoisa kausi syksyllä on ollut varmaan hyväksi. Mutta nyt on niidenkin aika siirtyä kuistille + 10 asteen lämpöön.
Näitä mussukoita kaipailen!
I miss these darlings!
Minulle on iskenyt hirvittävä kissakuume. Selailen kodittomien kissojen sivustoja ja tori.fi sivun lemmikkieläimiä. Välillä kiikutan kannettavan miehen eteen ja näytän hänellekin "miten ihana söpöläinen". Mies vain pyörittelee silmiään, hän antoi kissan jälkeenjääneet ruoatkin jo naapurin Pörrölle. Mies on nähnyt kissaunia jo useaan kertaan Miirun lähdön jälkeen. Minä en yhtäkään. Mutta uneksin silti kissoista!
I have a fever, cat fever. I browse the net for Homeless cats and Rescue cats. I show pictures of cats to my man, who rolls his eyes. He gave away Miiru's food to the neighbor's cat Pörrö. I haven't even had one dream about cats, but I still dream about having them.
tiistai 19. marraskuuta 2013
Joulukorttien tekoon
Tänä vuonna aloitan ajoissa jouluvalmistelut. Yleensä huomaan päivää ennen joulukorttien postituseräpäivää, että minulla on joulukortit tekemättä. Siis minullehan ei riitä, että käyn Tiimarista ostamassa kolmea eri korttia koko suvulle lähetettäväksi. Vaikka on sitäkin tapahtunut joku vuosi. Useimmiten saan ainakin jonkin verran aikaiseksi ihan omin kätösin tehtyjä kortteja. Viime vuonna tein lähes kaikki kortit itse. Nyt päätin olla ajoissa liikkeellä.
Valmistelut aloitetaan keräämällä tarvikkeet esille.
Leikkuualusta ja viivain, pyöröleikkuri (harrastan myös tilkkutöitä), kartonkia ja valmiita korttipohjia, tapettirullan pätkiä, nauhoja, kuvioteippejä, juuttinarua, paperinarua, nappeja, pieniä helmiä, paljetteja, leimasinmusteita, leimasimia, sakset, liimaa. Lisäksi vanhoja joulukortteja, joulupaperia, lautasliinoja, lehdistä leikattuja kuvia, kuviopapereita, vanha kirja.
Aluksi tuntuu ettei päässä ole idean pätkääkään. Ostin uudet kirjainleimasimet ja niiden kokeilussa tuhrautuu muutama kortti. Ei saa painaa liikaa, tulee reunoja kirjainten mukaan. Selailen jotain korttikirjaa ja katselen lehtiä. Sitten se työn rytmi vain löytyy jostakin.
Ensimmäinen satsi tehtynä. Pyrin yksinkertaiseen tyyliin, mutta on niin vaikea lopettaa erilaisten juttujen lisääminen. Revin sivuja vanhasta Valtiokalenterista. Käytin pitsejä, brodyyrikukkia ja nappeja. Työ on hyvin meditatiivista. Kortteja tehdessä ajatukset voivat lennellä vapaasti, kun keskittyy työhön. Meillä on surua suvussa tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi, ja korttien teko oli ainoa mihin pystyin keskittymään. Käsillä tekeminen on hyvää terapiaa.
Last weekend I started my Christmas preparations. I'm early this year, usually I start making cards when they have to be mailed tomorrow. I've got a lot of materials already at home and I purchased some new. You need cardboard, decorative paper, old Christmas cards and wrapping paper, paper napkins, glue, ribbons, tape, bits of lace, buttons, sequins, old books, bits of wallpaper, pictures from magazines. Anything that can be glued or sewed on paper. Also stamps and ink pads.
I got my first batch of cards ready. At first it was slow going, my head seemed empty of ideas and I just managed to make a mess trying on my new letter stamps. But then I found the rhythm and got going. Making something with your hands is very meditative work. Your thoughts can flow freely. We had some sad news this weekend, and it was difficult to concentrate on anything. It was easier to do something concrete with your hands.
Valmistelut aloitetaan keräämällä tarvikkeet esille.
Leikkuualusta ja viivain, pyöröleikkuri (harrastan myös tilkkutöitä), kartonkia ja valmiita korttipohjia, tapettirullan pätkiä, nauhoja, kuvioteippejä, juuttinarua, paperinarua, nappeja, pieniä helmiä, paljetteja, leimasinmusteita, leimasimia, sakset, liimaa. Lisäksi vanhoja joulukortteja, joulupaperia, lautasliinoja, lehdistä leikattuja kuvia, kuviopapereita, vanha kirja.
Aluksi tuntuu ettei päässä ole idean pätkääkään. Ostin uudet kirjainleimasimet ja niiden kokeilussa tuhrautuu muutama kortti. Ei saa painaa liikaa, tulee reunoja kirjainten mukaan. Selailen jotain korttikirjaa ja katselen lehtiä. Sitten se työn rytmi vain löytyy jostakin.
Ensimmäinen satsi tehtynä. Pyrin yksinkertaiseen tyyliin, mutta on niin vaikea lopettaa erilaisten juttujen lisääminen. Revin sivuja vanhasta Valtiokalenterista. Käytin pitsejä, brodyyrikukkia ja nappeja. Työ on hyvin meditatiivista. Kortteja tehdessä ajatukset voivat lennellä vapaasti, kun keskittyy työhön. Meillä on surua suvussa tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi, ja korttien teko oli ainoa mihin pystyin keskittymään. Käsillä tekeminen on hyvää terapiaa.
Last weekend I started my Christmas preparations. I'm early this year, usually I start making cards when they have to be mailed tomorrow. I've got a lot of materials already at home and I purchased some new. You need cardboard, decorative paper, old Christmas cards and wrapping paper, paper napkins, glue, ribbons, tape, bits of lace, buttons, sequins, old books, bits of wallpaper, pictures from magazines. Anything that can be glued or sewed on paper. Also stamps and ink pads.
I got my first batch of cards ready. At first it was slow going, my head seemed empty of ideas and I just managed to make a mess trying on my new letter stamps. But then I found the rhythm and got going. Making something with your hands is very meditative work. Your thoughts can flow freely. We had some sad news this weekend, and it was difficult to concentrate on anything. It was easier to do something concrete with your hands.
torstai 14. marraskuuta 2013
Kissaton talo
Äsken se oli tässä. Äsken kuului kun se terotti kynsiään mattoon. Ihan äsken se vaati ruokaa jääkaapilla. Äsken kuulin sen tassuttelevan makuuhuoneeseen.
Kissaton elämä on toisenlaista. Nyt ei ole pissaa lattialla siinä, johon ensiksi astut keittiössä ennen kuin saat valot päälle. Ei tarvitse levitellä sanomalehtiä keittiöön ja eteiseen. Öisin on hiljaista ja päivisin oudon autiota. Ketään ei ole vastassa kun tulet töistä kotiin, eikä kukaan työnnä päätään jääkaapin oven väliin. Saa ottaa voileivän olohuoneeseen ihan rauhassa, ei ole herkkupalan kärkkyjiä. Kukaan ei nau'u terassin oven takana. Hiiriä ei ilmesty portaille. Jalkaani vasten ei puske kukaan.
Ei ole stressin lievittäjää eikä pehmeää päänalusta, ei mahan päällä makaajaa, ei kainalokissaa. Talo on tyhjä ja hiljainen.
Ei tätä kauaa jaksa.
Vain suruajan verran.
Our house is catless now. Four cats in all we have buried. The house is strangely quiet. No sound of cat paws. No one to bring us fat mice. No one begging for treats. No one to meet you at the door when you come home. No furry pillow for your head. No one to relieve your stress.
This will not do. Not for long.
Only for the mourning period.
Kissaton elämä on toisenlaista. Nyt ei ole pissaa lattialla siinä, johon ensiksi astut keittiössä ennen kuin saat valot päälle. Ei tarvitse levitellä sanomalehtiä keittiöön ja eteiseen. Öisin on hiljaista ja päivisin oudon autiota. Ketään ei ole vastassa kun tulet töistä kotiin, eikä kukaan työnnä päätään jääkaapin oven väliin. Saa ottaa voileivän olohuoneeseen ihan rauhassa, ei ole herkkupalan kärkkyjiä. Kukaan ei nau'u terassin oven takana. Hiiriä ei ilmesty portaille. Jalkaani vasten ei puske kukaan.
Ei ole stressin lievittäjää eikä pehmeää päänalusta, ei mahan päällä makaajaa, ei kainalokissaa. Talo on tyhjä ja hiljainen.
Ei tätä kauaa jaksa.
Vain suruajan verran.
Our house is catless now. Four cats in all we have buried. The house is strangely quiet. No sound of cat paws. No one to bring us fat mice. No one begging for treats. No one to meet you at the door when you come home. No furry pillow for your head. No one to relieve your stress.
This will not do. Not for long.
Only for the mourning period.
tiistai 12. marraskuuta 2013
lauantai 26. lokakuuta 2013
Älyttömän nätti ruukku ja Miirun puuhia
Poika teki työttömien pajalla mosaiikkiruukkuja. Koska lähetin sinne materiaalia eli vanhoja laattoja, sain sieltä yhden pojan tekemän ruukun ilmaiseksi. Olin ihan äimänä siitä miten hieno ruukku oli. En ole tiennyt pojalla olevan tällaisia ominaisuuksia kuten hyvä sommittelutaito, värisilmä ja luovuus. Toki tiesin hänet tarkan työn tekijäksi, mutta nämä muut käden taidot oli vähän yllätys. Hän on pitänyt taitonsa tarkasti vakan alla.
On se upea, joka puolelta. Muutenkin poika kunnostautui pajalla. Hän teki erilaisia puutarhatöitä, joita kotona on vaikea houkutella tekemään: taimien istutusta, kastelua, ruohonleikkuuta, kitkemistä. Lisäksi siellä laitettiin ruokaa ja leivottiin, sekä autettiin muissa keittiöhommissa.
Tällä välin kotona: mies ja kissa.
Miiru on opportunistisesti siirtynyt yläkerrasta pojan hoteista alakertaan miehen syötettäväksi. Se istuu keittiössä ruokakupin edessä ja tuijottaa sitä. Kun joku tulee keittiöön, se ryntää jalkoihin niin että meinaa kompastua. Jos joku avaa jääkaapin, Miiru on salamana paikalla. Jos mies syö telkkarin ääressä, Miiru ryntää heti kerjuulle. Tarjosimme sille vaihteluksi jauhelihaa raakana, ja se sai vimmatun kehräyksen ja ahmimiskohtauksen aikaan.
Miiru on myös valloittanut mieheltä osan sohvasta ja menee jalkopäähän makaamaan, kun mies sanoo aamukahvin jälkeen, että mennäänpä Miiru kattomaan uutisia. Keittiössä se suosii miehen tuolia ja on kerran tipahtanutkin siitä kesken unien. Miiru harrastaa myös lukemista,
Jostain syystä Miiru tykkää eniten ulkona astioissa olevasta sadevedestä. Ehkä se on paremman makuista. Tuomme vettä sen astiaan sisälle, ja on hauska kuunnella kun Miiru juo vettä ja pärskii välillä, kun kylmä vesi osuu sen nenään.
Vanhemmiten Miirulle on tullut vaivoja. Se syö tanakasti takajalat harallaan. Lonkkavaivoja oletettavasti. Vatsa on usein löysällä ja se pitää usein hassua kurinaa. Miiru hakee lämpimiä paikkoja, eikä viihdy ulkona kovin kauaa, varsinkaan viileämmällä ilmalla. Toisaalta se kärsii liian kuumalla ilmalla eikä muista juoda tarpeeksi. Miiru on taistelija, joka varmaan tarraa elämään kiinni viimeiseen asti.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Viimeiset kesäpäivät
Viikonloppuna oli vielä kaunista. Aurinko paistaa jo alhaalta, mutta lämmittää vielä iltapäivisin. Siivoilin kasvihuonetta talvea varten, mutta en vielä raaskinut viedä pelargoneja pois. Tomaatitkin kukoistavat vielä vihreinä.
Last days of summer are here. The sun is very low, but it warms up the greenhouse a little. The tomatoes are still green and producing harvest.
Chilit keräsin sisälle kuivumaan ja tyhjensin ruukut. Kasvihuoneessa on melkein sama lämpötila mittarissa kuin ulkona, mutta ilmasto on kuitenkin lempeämpi. Levitän kylminä öinä harsoja tomaateille ja pelargoneille.
Kaksi kertaa on pikkulintu joutunut sisälle, ilmeisesti tuuletusikkunan kautta. Viikonloppuna sisällä pyrähteli talitiainen, mutta kun avasin ovet, se osasi livahtaa ulos. Myös kärpäsiä pörrää vielä ikkunoissa.
Patioruusu kukkii upeasti, vaikka lehdet vähän jo kellastuvat. Tämä on ihana pakopaikka maailmasta. Sisällä on hiljaisempaa ja kello raksuttaa rauhallista tunnelmaa. Vein lauantaina kahvikupin ja mustikkapiirakkalautasen kasvihuoneeseen ja otin kirjan mukaan. Puolituntinen hurahti aivan huomaamatta. Olen niin iloinen että minulla on tämä paikka.
Inside the rose still has many buds ready to open and the pelargoniums are in bloom. There is a wonderful calm in the greenhouse, with the clock ticking quietly. I took a cup of coffee and a book with me and spent a quiet half hour in the calm atmosphere. I just love this place.
Ulkoakin kasvihuone näyttää houkuttelevalta. On ollut niin kuiva syksy, että villiviinikin alkaa kuivua.
Laitoimme terassin alle kuorikatetta, koska sorakuorma on vielä tilaamatta. Se käy siihen ihan hyvin. Tarkoitus oli vielä tehdä siihen ristikko. Teimme myös luiskan oikealle puolelle vanhoista hirsistä kylvölaatikon.
We made a seed box out of old timber against the wall. Here I hope to grow my brussel sprouts and other cabbages. It is easier to make a shelter here against the pests.
Laatikko käsiteltiin tervalla. Laitoin mullat valmiiksi kevättä varten. Olen ajatellut, että tässä voisi kasvattaa mm. parsa- ja ruusukaalit, jotka on helpompi suojata tuholaisilta tässä seinän vieressä. En ole saanut kaaleista oikein mitään satoa, kun kasvatan niitä avomaalla.
Satoa ei tänä vuonna tullut nimeksikään, hyvästä kesästä huolimatta. Vähän porkkanoita, jotka nekin jäivät pieniksi varmaan kuivuuden takia. Punajuuret epäonnistuivat täysin, söimme aiemmin yhden satsin vähän suurempia kuin tässä olevat viisi. Retiisit sentään onnistuivat, mutta unohtuivat syömättä. Yrtit meillä menestyvät, persilja kylvää itseään pitkin kasvimaata, ja oreganoa tulee joka paikkaan.
I haven't got much harvest this year, what with my other projects. A little carrots (I seem to have grown baby carrots), but lots of herbs which thrive in our dry land.
Tomaatit sentään onnistuvat aina. Otin pakkasyön varalta muutamia varmuuden vuoksi sisälle kypsymään. Kohta täytyy kerätä loput pois sisälle. On vähän haikeaa, että pitkä ihana kesä on viimein ohi ja mennään kohti talvea.
The tomatoes are the only plants that always thrive; I find them easy to grow. Soon I must take all the rest of the tomatoes inside to ripen. It is a bit sad that summer is finally gone and winter is coming.
Last days of summer are here. The sun is very low, but it warms up the greenhouse a little. The tomatoes are still green and producing harvest.
Chilit keräsin sisälle kuivumaan ja tyhjensin ruukut. Kasvihuoneessa on melkein sama lämpötila mittarissa kuin ulkona, mutta ilmasto on kuitenkin lempeämpi. Levitän kylminä öinä harsoja tomaateille ja pelargoneille.
Kaksi kertaa on pikkulintu joutunut sisälle, ilmeisesti tuuletusikkunan kautta. Viikonloppuna sisällä pyrähteli talitiainen, mutta kun avasin ovet, se osasi livahtaa ulos. Myös kärpäsiä pörrää vielä ikkunoissa.
Patioruusu kukkii upeasti, vaikka lehdet vähän jo kellastuvat. Tämä on ihana pakopaikka maailmasta. Sisällä on hiljaisempaa ja kello raksuttaa rauhallista tunnelmaa. Vein lauantaina kahvikupin ja mustikkapiirakkalautasen kasvihuoneeseen ja otin kirjan mukaan. Puolituntinen hurahti aivan huomaamatta. Olen niin iloinen että minulla on tämä paikka.
Inside the rose still has many buds ready to open and the pelargoniums are in bloom. There is a wonderful calm in the greenhouse, with the clock ticking quietly. I took a cup of coffee and a book with me and spent a quiet half hour in the calm atmosphere. I just love this place.
Ulkoakin kasvihuone näyttää houkuttelevalta. On ollut niin kuiva syksy, että villiviinikin alkaa kuivua.
Laitoimme terassin alle kuorikatetta, koska sorakuorma on vielä tilaamatta. Se käy siihen ihan hyvin. Tarkoitus oli vielä tehdä siihen ristikko. Teimme myös luiskan oikealle puolelle vanhoista hirsistä kylvölaatikon.
We made a seed box out of old timber against the wall. Here I hope to grow my brussel sprouts and other cabbages. It is easier to make a shelter here against the pests.
Laatikko käsiteltiin tervalla. Laitoin mullat valmiiksi kevättä varten. Olen ajatellut, että tässä voisi kasvattaa mm. parsa- ja ruusukaalit, jotka on helpompi suojata tuholaisilta tässä seinän vieressä. En ole saanut kaaleista oikein mitään satoa, kun kasvatan niitä avomaalla.
Satoa ei tänä vuonna tullut nimeksikään, hyvästä kesästä huolimatta. Vähän porkkanoita, jotka nekin jäivät pieniksi varmaan kuivuuden takia. Punajuuret epäonnistuivat täysin, söimme aiemmin yhden satsin vähän suurempia kuin tässä olevat viisi. Retiisit sentään onnistuivat, mutta unohtuivat syömättä. Yrtit meillä menestyvät, persilja kylvää itseään pitkin kasvimaata, ja oreganoa tulee joka paikkaan.
I haven't got much harvest this year, what with my other projects. A little carrots (I seem to have grown baby carrots), but lots of herbs which thrive in our dry land.
Tomaatit sentään onnistuvat aina. Otin pakkasyön varalta muutamia varmuuden vuoksi sisälle kypsymään. Kohta täytyy kerätä loput pois sisälle. On vähän haikeaa, että pitkä ihana kesä on viimein ohi ja mennään kohti talvea.
The tomatoes are the only plants that always thrive; I find them easy to grow. Soon I must take all the rest of the tomatoes inside to ripen. It is a bit sad that summer is finally gone and winter is coming.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)