Myöhäinen joulukoriste

Kumpikohan lie enemmän hämmästynyt, Veera vai minä.

Olemme eläneet muutaman päivän pikkukisujen kanssa. En muista milloin olis naurettu niin paljon. Joka päivä tulee uusia temppuja ja meno on aikamoista. Kissat säikyttelevät toisiaan, hyppäävät ilmaan, huitovat kukkia, verhoja, sähköjohtoja. Hyppivät kaiken mahdollisen päälle, ryömivät alle tai sisään. Välillä laukataan peräkanaa huoneesta toiseen ja takaisin. Sitten mennään yhdessä vakavina istumaan hiekkalaatikkoon ja peitetään tekoset raivokkaasti. Kun tytöt väsyvät, ne lysähtävät jonnekin nukkumaan. Mimmi on herättyään kehräystuulella, nuolee naamaa ja hieroo poskea. Ihan kuin olisi asunut meillä jo kuukausia parin päivän sijasta. Veera on vielä varautunut ja katsoo juuri tuolla lailla kuin kuvassa, saattaa sähähtää vähän. Tänään sekin antoi silittää itseään eikä sähissyt. 

We've had the kittens only for a few days, but they are already members of the family. I can't recall when I've had so many laughs. They are so funny, jumping up and around, chasing and stalking each other. Veera is a bit shy still, giving looks like this and hissing at us. Mimmi is so relaxed and at home, like she's always been with us.

Mimmi relaxing.

Kissanristiäiset

Pitäisi varmaan järjestää kissanristiäiset, mutta annetaan kisujen ensin tottua uuteen kotiin. Eilen iltapäivällä tulimme kotiin 3 tunnin matkan jälkeen. Tytöt olivat tosi nätisti autossa, ei paljon nau'uttu eikä paljon pelättykään.

Lotasta tuli vauhtimimmin otteiden vuoksi Mimmi, ja Cherie sai nimen Veera. Mimmi on jo kuin kotonaan, Veera on vähän varautuneempi, mutta alkaa sekin jo vapautua. Muutto taisi olla aika rasittava, kun tytöt nukkuivat melko pitkään aamulla ja vielä pitkät päikkärit. Mutta voi sitä menoa eilen illalla, kun kisut painoivat peräkanaa ympäri huushollia. Meillä pääsee ympäri eteisestä olohuoneeseen, keittiöön ja taas eteiseen, ja tätä rallia mentiin niin että tuntui kuin olisi ollut raviradalla.

Kunnon kuvia ei vähän valon takia saa. Vasemmalla Veera ja oikealla Mimmi. Äkillinen peseytymistarve iski kesken leikin.

Äsken tytöt saivat tonnikalaa, ja kylläpä se oli hyvää.

Mimmi on hyvin rohkea ja tulee itse syliin kehräämään ja hieromaan poskea. Veera taas alussa sähisee ihmisille ja on arempi. Se oli tottunut eläintalossa isoon laumaan ja huutaa nyt surkeasti heti kun joutuu Mimmistä eroon. Mutta sitten heti kohta hyökkää toisen kimppuun ja uskaltaa tulla ihmistäkin haistelemaan. Kyllä meistä varmaan kavereita tulee.

The kittens came home yesterday and they have made themselves at home. The older, white-gray kitten is now called Veera and the white-black-and-red kitten is Mimmi. Veera was a bit shy in the beginning, hissing at people and hiding. Now they have taken over the house, and have a right merry-go-round going.

Nyt jännittää!

Tänään sain puhelinsoiton ja tiedon, että kisutytöt ovat valmiina noudettavaksi. Sovimme noudon heti huomiselle, kun emme millään malta enää odottaa. Tuli kiire pestä kissankuljetuslaatikot ja hiekkalaatikot ynnämuut välineet. Onneksi ostin jo penturuokaa valmiiksi, mutta kissanhiekkaa on hankittava jostain matkan varrelta. Tätä se tiesi: mies katseli eilen illalla telkkaria, kun kuusi alkoi kummittelemaan. Muutama pallo putosi itsestään kuusesta. Taisivat kisut ilmoitella tulostaan.

Tämä vasemmalla oleva, Cherieksi nimetty kisu on löytöpentu, loukutettu sisarustensa kanssa luonnosta. Ihan tarkkaa syntymäaikaa ei siis ole tiedossa. Oikeanpuoleinen, "Lotta", on syntynyt lokakuun alussa, joten luovutusikä tulee juuri täyteen. Käymme tytöt Hsesystä Pertunmaalta asti. Nyt täytyy katsoa minkänimisiltä kisut näyttävät. Minulla on pitkä lista tytönnimiä, mutta kisuja näkemättä en halua niitä nimetä.

Finally! Tomorrow we can fetch the kittens. I'm so excited I don't know if I'll get a wink of sleep tonight. I've been trying to think of good names for the girls, but the final decision has to wait until I see who they look like.

Paperikoristeita

Vaikka joulu on ohi ja koristeet korjataan kohta pois, näytän muutamia tämän joulun koristeitani. Tein joulun alla muutamia koristeita vanhoista kirjoista. Täältä blogimaailmasta löytyy kaikenlaiseen ohjeita. Tässä minun kuusi- ja paperitimanttikoristeeni. Sain myös pari paperilla päällystettyä palloa lahjaksi, ja päällystin itse kokeeksi yhden vanhan sydänkoristeen.

I made some decorations from old books for my Christmas. The balls I got for presents.

Sitten törmäsin Gudrun Sjödenin Fb-sivulla kuviin koristeista, joita asiakkaat ovat tehneet Gudrun Sjödenin postimyyntiluetteloista. Olenkin miettinyt jo aiemmin mitä niistä saisi. Luettelot ovat hyvää vahvaa paperia, himmeäpintaisia ja kuvat ovat mukavan pehmeänvärisiä. Teinkin sitten yhden idean mukaisen tähtikoristeen, jonka voi ripustaa kuuseen tai laittaa seinälle tai ovenpieleen. Leikkasin tähdet pahvimallilla, laitoin suunnilleen samansävyiset vastakkain ja ompelin ompelukoneella keskeltä ja jätin lankaa nauhaksi väliin. Helppoa kuin heinänteko.

I also made some star decorations that can be hung on the walls. These are made from old catalogues for clothes by Gudrun Sjöden. I found the ideas on their Fb-site.

Valitettavasti kuvat ovat pimeän talven takia vähän huonolaatuisia. Odottelemme edelleen kissanpoikasia. Tänään ostin niille vähän penturuokaa valmiiksi ja kirppikseltä kaksi pientä muumipehmoa painileluiksi. ;)

Ai niin, lupasin kuvan myös valmiista tilkkutyöstäni. Tässäpä tämä, vihdoin valmiina. Kaffe Fassetin Posliinikorit. Reunakaitaleen tein sinivalkoraitaisesta kankaasta vinoon leikaten. Kokeilin työtä tuohon olohuoneen seinälle.

Here is a picture of my quilt work ready on the wall. The photos are a bit poor in quality, on account of the dark winter.

Keskeneräisten viimeistelyä

Havahduin tänään jouluhorroksestani yöpuvussa kirjojen, suklaan ja tv:n ääreltä ja raahustin työhuoneeseen. Jos saisi jotain järkevää aikaiseksi. Oikoessani nojatuolin päällistä huomasin keskeneräisen Kaffe Fassett -tilkkutyöni, jota olen tehnyt usean vuoden ajan. Viimeksi hommana oli käsintikkaus, jonka sain jonkin talven aikana valmiiksi, olisiko ollut toissatalvi. Totesin, että homma on vain reunakaitaletta vaille valmis.

No, ei kun kangasta etsimään reunaan. Sinisävyiseen työhön (Posliinikorit) ajattelin reunaksi käyvän siniraitaisen kankaan. Yläkerrassa minulla on sellainen lakanakankaalla muusta huoneesta erotettu tavarahelvetti (anteeksi), jossa on huiskin haiskin mm. eri vaiheissa olevia kunnostettavia tuoleja, vanhoja sisustuslehtiä, entisöintitarvikkeita muovikasseissa, koreja ja laatikoita, jotka sisältävät lankoja, leikattuja matonkuteita ja muuta sekalaista, sekä tilkkutyökankaani lajiteltuina koreihin summittaisesti värien mukaan. Jouduin vähän siivoamaan siellä, ennen kuin löysin etsimäni kankaan.

Luin Kaffen ohjeesta, että paras reunakaitale tulee täysvinoon leikatusta vinokantista. Leikkuualusta, viivain ja pyöröleikkuri vain esille ja viiden sentin suikaleita leikkaamaan. Sitten suikaleet yhdistettiin ompelukoneella, silitettiin vastakkain kapeaksi soiroksi ja neulattiin soiro tilkkutyön oikealle puolelle reunaan. Sitten ommeltiin kaitale kiinni ompelukoneella. Sen jälkeen on käsinompeluvaihe, jossa kaitale käännetään nurjalle puolelle ja ommellaan käsin. Ja sitten työ on valmis.

Tässä kuvaa työstä viime kesältä. Valmis kuva tulee sitten kun saan sen jonnekin seinälle.

I awoke from my dazed christmas holiday state today and started doing something sensible for a change. I found my unfinished Kaffe Fassett quilt work, which I hand stiched one winter, maybe two years ago. All it needed was the border. After searching I found some striped fabric, cut out bias strips of 5 cm in width and sewed them together. Then I folded the strip in the middle, ironed it and sewed to the right side of the quilt edge. After that I only need to turn the border to the other side and hand stich it in place. I'll put a picture of the finished work when it is finished and on the wall. These pictures are from last summer.

Voi kun mä odotan jo niitä kissanpentuja! Olen pessyt kaikki mahdolliset kissanviltit, -pyyhkeet ja tilkkupeitot jo niille valmiiksi. Myös Feliwaytä on ostettu kuljetusta helpottamaan.

Aarteita äidiltä

Toin viime kesänä äidin hyllystä kaksi lasikulhoa, joista olen aina pitänyt. Niissä on ulkopuolella kohokuviot, jossa on viininlehtiä ja viinirypäleitä. Toinen kulho käy vaikka salaatille ja toinen on enemmän pullalautasen tyylinen. En tiedä ovatko nämä edes kotimaisia tai mitään tiettyä sarjaa, mutta minusta ne ovat kauniita. Painavaa lasia ne ovat ainakin.

This glass plate and glass bowl I took last summer from my mum's. She keeps urging us to take things from her house, as there's no room there. I like these, I remember them from my childhood.

Joulun kunniaksi

Tässä joulupöydässä näkyvät tämän vuoden jouluvärit, valkoinen, hopea ja kulta. Myös kuusi noudatteli samaa teemaa. Keittiön pöytä käy meillä äkkiä pieneksi, kun on useampi syömässä.

Joulun tai uuden vuoden kunniaksi poika teki blogiini uuden headerin. Olen tosi tyytyväinen. Omani oli vähän harrastelijamaisempi.

Our Christmas colours, white, gold and silver are in this picture of our table. The decorations in the Christmas tree are also silvery and shimmering gold. 
My son made my new header for the blog. I' m very pleased with it. His is more professional.

Hyvää ja rauhallista Joulua

Nyt rauhoitutaan Jouluun ja nautitaan hyvästä ruoasta, nameista, kirjoista ja yhdessä olosta. Lämmintä Joulua kaikille.

Wishing everyone a Happy Christmas. Now it is time to enjoy good food, sweets, books and each other's company.

Italialaisia puutarhoja ja karjalanpiirakoita

Tänään yhdistin Monty Donin Italialaiset puutarhat ja karjalanpiirakoiden leipomisen. Ennen joulua ei millään ehdi katsomaan tuntitolkulla telkkaria muuten. Läppäri on joskus kätevä laite, joskin kuva vähän pieni. Piirakat olivat tosi hyviä. Teen niitä aina jouluksi. Mummo aikoinaan opetti piirakan teon.

Today I watched Italian gardens with Monty Don on TV on my laptop, and made carelian pastries. They turned out very well and were tasty. My gran taught me how to make them.

Päivän joulukortti

23

Pullan tekoon - ja yleiskone hajoaa

Eilen oli siivouspäivä ja kuusikin käytiin hankkimassa ja koristeltiin jo sisälle. Pienehkö, tuuhea kaunis kuusi. Sain myös (vähät) lahjat paketoitua. Sovimme, että kun kissat ovat tulossa, ei osteta paljon muita lahjoja.

Tänään leivoin ihanaa Ullan suklaakakkua, resepti tuossa alempana. Kakku paranee vanhetessaan, tai paranisi, jos ehtisi vanhenemaan. Se on todella herkullista runsaan kaakaojauheen ansiosta. Sitten heitin Kenwoodiin litran pullataikina-ainekset ja huomasin, että jauhot loppuvat kesken. Mies lähti hakemaan jauhoja kaupasta. Kun käynnistin koneen, se piti oudon kireää ääntä. Vähän aikaa se vaivasi ja sitten kirahti ja sammui. Laakeri meni, totesi mies. Kummat koneet, eivät kestä mitään. Tämäkin on ollut meillä vasta.... alan laskea ja päädyn n. 35 vuoteen. No, onhan tuo aika kauan. Taikina piti sitten viimeistellä käsin.

Today I made a cholate cake, a delicious cake with lots of cocoa in it. Then I started making a awheat dough for "pulla". My Kenwood broke down, only after 35 years. It made a funny sound and stopped. I had to finish the dough by hand. Of course it had to break down just before Christmas.

ULLAN SUKLAAKAKKU

3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta.
4 rkl vanilliinisokeria
1 dl kaakaojauhetta, esim. Van Houten
2 munaa
3/4 dl maitoa
175 g voita tai margariinia
3/4 dl vettä

Voitele kakkuvuoka ja korppujauhota se. Sekoita kuivat aineet yhdessä kulhossa. Vatkaa munat ja maito toisessa kulhossa ja sekoita kuivien aineiden kanssa. Keitä vesi ja lisää siihen rasva, anna sulaa. Lisää kuuma vesi-rasvaseos viimeisenä taikinaan.

Paista 175 asteen uunissa n. 1 tunti. Kokeile tikulla kypsyys.

 

Päivän joulukortti

21

 

Päivän joulukortti

22