Projekteja - Tilda morsiuspari

Helposti kyllästyvänä ihmisenä tykkään uusista projekteista. Käsityön alalla olen kokeillut kaikenlaista - ainakin vähän aikaa. Joitakin vuosia sitten innostuin Tone Finnanderin Tilda-töistä, kun satuin kirjastosta tuomaan kotiin yhden Tilda-kirjan. Teinkin sitten aika nopealla aikataululla yhden Tilda-enkelin äidilleni äitienpäivälahjaksi. Olin sitä työpaikalla paketoimassa, kun työkaverini näki sen ja tilasi heti lapsenlapselleen sellaisen. Laitoin jossain vaiheessa kuvan facebookiin ja sain toiselta työkaverilta tilauksen: tekisinkö hänelle morsiusparin Tilda-kaavoilla. Hän halusi viedä sen kesällä häälahjaksi kaverilleen.

 

Aika kauan siinä meni, mutta oli tosi mukavaa suunnitella ja etsiä kankaita ja pitsejä ja nauhoja. Innostuin sitten päällystämään lahjalaatikonkin niille.

Loppujen lopuksi kaverini ei päässytkään häihin ja piti morsiusparin itsellään. Tämän jälkeen en ole tehnyt Tilda-nukkeja, mutta kylläkin muita pieniä sisustusjuttuja, kuten istuintyynyjä ja tossuja.

I made this Tilda bride and groom for a friend to be given as a wedding present some years ago. I got interested in Tone Finnander's Tilda patterns, and made a couple of Tilda angels first. It was fun looking for the fabrics, laces, ribbons and sequins. As all my projects, it was fun while it lasted.

Kissojen suhde-elämää

Meillä oli pitkään neljä kissaa, sisarukset Fanny ja Mafalda eli kotoisammin Maffe, sekä näiden pennut Lotta ja Miiru. Kissat elivät pitkän ja onnellisen elämän ja poistuivat yksi kerrallaan keskuudestamme, kunnes jäljellä on vain Miiru, keväällä 18 täyttävä vanhapiikamme. Kissamme liikkuivat pihapiirissä vapaana. Neljällä kissalla oli keskenään välillä pientä nahistelua. Parhaiten tulivat toimeen keskenään äiti-tytär -parit. Fanny ja Lotta olivat kaikkein ihmisläheisimpiä ja tunkivat aina syliin, kun joku istahti hetkeksi. Maffella ja Miirulla oli läheiset välit, mutta Miiru on aina ollut itsenäinen ja erilainen. Se saattoi räpätä muita kissoja pehmeästi naamaan, jos ne tulivat väärällä hetkellä lähentelemään. Joskus se kuitenkin saattoi olla muita kohtaan hyvinkin hellämielinen.

Kun vain Lotta ja Miiru olivat jäljellä, Miiru alkoi hyväksyä Lotan kaverikseen. Se saattoi vieläkin välillä säikytellä Lottaa ja ajaa sitä takaa. Lotta-rukka oli pienenä saanut höykytystä naapurin kissalta ja oli sen jälkeen vähän arempi muita kissoja kohtaan. Se oli hyvin epäluuloinen Miirun herännyttä kiinnostusta kohtaan ja väisti mieluummin kuin jäi odottamaan mahdollista löylytystä.

 

Miirun ilme kertoo, että siedän tuota tyyppiä tuolla takana niin kauan kuin se käyttäytyy kunnolla. Laitan sen helposti ojennukseen, jos alkaa rettelöidä. Lotta näyttää siltä kuin sen tekisi mieli lähteä varmuuden vuoksi toiseen paikkaan lepäämään. (Lotalla on leikattu korvanlehdet vaaleiden vähäkarvaisten korvien ja ulkoilmaelämän aiheuttaman melanooman takia).

Kun Lotta viime kesänä menehtyi, Miiru alkoi puhumaan. Se oli naukunut hyvin vähän neljän kissan koplassa eläessään. Luulen että se etsi Lottaa ja komensi sitä tulemaan esiin piilosta. Lisäksi Miiru otti tässä vaiheessa määrätietoisesti Aikamiespojan uudeksi isännäkseen. Meistä muista se ei niin piittaa. Käy välillä naukumassa, että kakan saa nyt käydä peittämässä. Karauttaa sitten yläkertaan ja naukuu Aikamiespojalle, että kävin kakalla. Menen nyt nukkumaan.

Täältä se Miiru ei kyllä älyä mua etsiä!

Kasvihuonekuume

Tällaisen minä haluaisin (kuva Lantliv-lehdestä). Ison kasvihuoneen, mieluiten lämmitettävän. Olen tästä Miehelle puhunut monta vuotta. Hän on hitaasti lämpiävää sorttia, varsinkin jos rahan pitää liikkua. Tänään näytin tätä kuvaa (taas) ja hän virkkoi, että pitää katsoa sitä ulkorakennuksen eteläpäätyä, saisiko siihen rakennettua tuollaisen.

Minä menin ihan sanattomaksi ja aivot alkoivat raksuttaa. Ei ole tullut pieneen mieleenkään moinen mahdollisuus. Meillä on pitkä vanha ulkorakennus, jossa on liiteri, verstas, autotalli ja eteläpäädyssä vanha ulkosauna, jota ei ole käytetty vuosikymmeniin. Saunapääty on aika lahossa kunnossa ja sille pitäisi tehdä muutenkin kohta jotain. Päädyn leveys on 5,8 metriä ja saunan seinä on vajaan 4 metrin kohdalla. Ulkorakennuksessa on vintti, mutta tästä kasvihuoneesta olisi tarkoitus tehdä kokokorkea. Koko pääty ikkunalle. Saunassa on hormi ja siis paikka uunille tai kaminalle. Jos tekisi vähän eristystä, saisi puolilämpimän tilan, jota voisi pitää pienellä lämmöllä talvellakin.Mahtavaa!

Ulkorakennuksen vintillä on jonkin verran talon vanhoja ikkunoita. Niitä voisi käyttää hyväksi. Tilaan täytyy tehdä leveät ovet, joista saa kottikärryn sisälle. Meillä on varastossa pari vanhaa lasillista väliovea kunnostettavaksi. Unelmoin jo, miten sisälle voi laittaa laatoista lattian ja muurata tomaateille kaukalon. Saan puutarhatyökaluni ja ruukkuni varastoitua sinne. Sinne mahtuisi ainakin pieni kahvipöytä tuoleineen. Pääty on kaakkoon päin, joten valoa siellä tulee riittämään aamusta pitkälle iltapäivään. Nyt lumi äkkiä sulamaan siitä!

Omenapuussa näyttäisi olevan taas piippoja leikattavaksi. Toivottavasti huomenna on aurinkoa, niin pääsen ulkotöihin!

Lukemista

Kävin eilen kirjastossa maksamassa sakkoni (6 euroa) ja etsin pikaisesti vähän luettavaa. Olen tänä talvena lukenut enemmän kirjoja kuin aikoihin. En ole oikein jaksanut keskittyä projekteihin pitkän ja pimeän talven aikana, ryhtyminen on ollut vaikeaa. Kirja on helpompi ottaa käteen kuin neule tai muu luova työ silloin kun mieli on ainakin puolimusta.

Olen kirjaston suurkuluttaja. Rakastan kirjastoja, en tulisi toimeen ilman niitä. Minulla on yleensä vähintään parikymmentä kirjaa kerralla kotona, joskus enemmänkin. Kevät- ja kesäaikaan luen vähemmän, silloin on puutarhassa puuhaa ja tekemistä riittää muutenkin. Talvella luen ja selailen puutarhakirjoja ja sisustuskirjoja. Lisäksi luen kaunokirjallisuutta suomeksi ja englanniksi. Kuuntelen autossa CD:ltä ruotsinkielisiä kirjoja, koska pidän rikssvenskan ääntämyksestä.

Tykkään anglo-amerikkalaisesta kirjallisuudesta, johtuen ehkä opiskeluajan lukulistoista. Vähemmän luen suomalaisia kirjailijoita. Lempiluettavaani ovat mm. Paul Auster, Kate Atkins, Siri Hustvedt, Joyce Carol Oates, Margaret Atkinson, Carol Shields, Anne Tyler, ja keitä niitä nyt onkaan. Nimimuistini on rapautunut työviikon jälkeen. Kotimaisia luen satunnaisesti, mm. Märta Tikkasta ja Merete Mazzarellaa. Aiemmin luin dekkareita, nyt vähemmän. Olen kerännyt Agatha Christietä englanniksi, minulla on varmaan yli 80 hänen kirjaansa. Tykkään myös sciense fictionista pieninä annoksina.

Remonttisuunnitelmia

Valon lisääntyessä alkavat mielessä kutkuttaa remonttisuunnitelmat. Alakerrassa on työhuone/vierashuone, jota on vain maalattu taloon muuton jälkeen. Huoneella on taipumus kerätä käsistä laskettua tavaraa ja muuttua rojuhuoneeksi. Sinne heitetään narulta puhtaat pyykit odottamaan käsittelyä. Pöydälle tulee kasattua huushollista kerättyä tavaraa odottamaan lajittelua oikeille paikoilleen.

Olen miettinyt huoneen käyttötarkoitusta. Olen kerännyt sinne käsityötarvikkeeni, ompelukoneen sekä kankaat ja langat. Laitoin sinne vintiltä pölyä keräämästä vanhan LP-levysoittimen ja virittimen käyttökuntoon, mutta totesin että joko virittimessä tai kaiuttimissa on vikaa, koska ääni särisee. Ostin jopa uuden neulan levysoittimeen. Olisi mukavaa kuunnella vanhoja levyjä. Mietin myös pianon siirtämistä olohuoneesta tähän huoneeseen. Olohuoneessa ei voi soittaa, koska siellä on useimmiten tv auki, ja piano on epäkäytännöllisesti tv:n vieressä. Se pitäisi myös virittää. En ole soittanut vuosikausiin, mutta voisiko soittotaitoa alkaa viritellä uudelleen?

Huoneessa on ikkunat kahdella seinällä ja sen vuoksi olen käyttänyt sitä myös taimien kasvattamiseen keväällä. Siinä on hyvä valo ja huoneen voi pitää sopivan lämpöisenä patterien säätämisellä.

Olen suunnitellut huoneeseen työpöydäksi käytöstä poistettua väliovea, joka on hyvän kokoinen, 2 metriä pitkä. Siihen voisi laittaa irtojalat, esim. Ikealta löytyy punaisia jalkoja. Oven voisi päällystää vahakankaalla tai kankaalla. Vierashuoneen sänkynä toiminut levitettävä nuorisolaveri täytyy siirtää yläkertaan. Meillä käy kyllä niin harvoin yövieraita, että vierashuoneeksi on turha varata omaa tilaa. Kaikkien toimintojen mahduttamista yhteen tilaan rajoittaa vielä huoneen pienehkö koko ja vähän hankala L-muoto. Työpöytä olisi lisäksi kiva saada ikkunan eteen. 

Olemassa olevat kalusteet eivät kaikki mahdu huoneeseen. Lisää hyllytilaa tarvitsisi käsityötarvikkeille sekä stereoille, jotka tällä hetkellä ovat erilaisten lipastojen ja pikkupöytien päällä. Huoneen tulisi myös näyttää siistiltä ja kivalta silloin kun siellä ei ole mitään työtä meneillään. Tarvitaan siis jonkinlainen verhosysteemi hyllyjen eteen.

Valkoinen paneliseinä saa jäädä, muut seinät tapetoidaan. Olen ajatellut jotain kukallista, tai lintuja, kukkia, tai sitten ruudullista yksinkertaista tapettia. Vaihtoehtoja on liikaa. Pääasia on kuitenkin toiminnallisuus ja selkeys. Saa nähdä mitä tästä tulee.

I've been thinking about renovating again. The guest/work room needs doing something. It is too crowded with the guest bed, arm chair, dresser and chairs. There's even an old excercise bike standing there. The room has too many functions. I want it to be a study, a working space, where I can sew and design and maybe play records on my old turntable, or play the piano. The piano is now in the living room, right next to the television, impossibly placed for playing. It also needs tuning. I haven't played it for years. Maybe it is time to start again?

Unelmia ei peritä

Ruukku täynnä viirivehkaa

jakamista vailla

lahjoitan pois.

Elämän täydeltä tavaraa

joskus omakotitalollinen lapsille poisheitettävää

sinne menevät sisustuslehdet, tulostetut askarteluvihjeet

kerätyt ja säilytetyt napit ja nauhat

matonkuteet kankaat ja villalangat

lakanapitsit ja pellavapyyhkeet

kaikki hyvät ideat ja suunnitelmat

ei niitä peritä

jokaisella on omat unelmat.

Puiden kansa

 

 Puita voisi katsella joka hetki. Ne ovat niin kauniita. Ulkona ja sisällä, lattiassa. Puun kuori tuntuu lämpimältä käteen. Puun runko on lämmin talvellakin. Olen puusepän tytär. Minä olen löytänyt puun aikuisiällä. Rakastan puun tuoksua. Verstaassa on ihana pölyinen puun tuoksu. Puulajeilla on kauniita nimiä. Ebenpuu, mahonki, punapyökki, jalava, paatsama. Puun kanssa työskentely on juhlaa. Olin toistakymmentä vuotta sitten koulutuksessa, jossa sain mennä verstaalle joka aamu. Oikein odotin niitä aamuja. Koskaan ei ollut sellaista oloa, että ei halua lähteä. Valitettavasti siitä ei tullut minulle ammattia, vain harrastus. Ehkä puun tuoksuun tottuisi liikaa, ehkä sitä pitää annostella sopivasti.

Rakas vanhuksemme lääkärissä

Meillä on jännitetty 17-vuotiaan kissavanhuksemme vointia viikonlopusta lähtien. Hänellä ilmeni jonkinlaista virtsavaivaa ja eläinlääkärimme säikytteli puhelimessa meiltä vatsat kuralle. Emme tietenkään saaneet heti aikaa, eikä päivystykseenkään tullut lähdettyä, kun Miiru kuitenkin söi ja vointi näytti normaalilta. Saimme sitten tiistaille ajan. Seuraava jännittäminen oli miten saamme vastahakoisen kissan kuljetuslaatikkoon. Miirusta on vanhemmiten tullut vähän säikky ja epäluuloinen, varsinkin jos hän huomaa että häntä yritetään saada kiinni. Poika etsiskeli netistä vinkkejä ja sai sitten kissan pyyhkeeseen käärittynä survottua kuljetuslaatikkoon. Avuksi käytettiin kissaferomonisuihketta, jonka pitäisi rauhoittaa kissaa. Kyllä se tuntuikin auttavan.

Kissan nukuttaminen pelotti, olihan Lotta-kissamme menehtynyt nukutukseen sen sydämen pettäessä vasta viime kesänä. Onneksi mitään vakavampaa ei löytynyt, ei virtsakiviä tai kiteitä, ja nukutuksesta herääminenkin meni hyvin. Päästiin antibioottikuurilla ja luontaistuotteella, jonka pitäisi auttaa vaivoihin. Kissoillekin on nykyään saatavana omia luontaistuotteita ja erikoisruokia, joihin on lisätty mm. serotoniinia. Ihmiset joutuvat turvautumaan kunnalliseen, huonosti toimivaan terveydenhoitoon, mutta kissamme käy yksityislääkärillä.

Illalla Miiru seisoi huojahdellen katselemassa kodin nurkkia, aivan kuin se ei olisi enää uskonut niitä näkevänsä. Ruokakin maistui 8 tunnin paaston jälkeen. Henkilökunta on huojentunut!

Kaipuuta kevääseen

 

  

  

Talven selkä ei taitu

linnut syöttöpaikalla

hakkaavat siemeniä henkensä kaupalla

kissa ei halua ulos

haistelee vain kylmää ilmaa

ja kääntyy takaisin lämpimään

aamulla on sumua joka ei nouse

missä olet aurinko?

The winter is neverending

the birds in feeding places

tapping at seeds

the cat won't go out

sniffing at the cold air

turning back at the door

the morning fog doesn't lift

where is the sun?

Ei mitään päällepantavaa

Etsin tänään vaatteita kaapistani huomiseksi töihin. Tulos: minulla ei ole mitään toisiinsa sopivaa päällepantavaa. Miten minunlaiseni visualisti, värifriikki, joka ei pysty käyttämään yhtä aikaa tummansinistä mukia ja mustaa murokulhoa, on onnistunut keräämään näin onnettoman vaatekokoelman? Eikö minulla ole ollut mitään värisilmää vaatteita ostaessani? Kaikki vaatteeni ovat erivärisiä. Minkäänlaisia sävy-sävyyn yhdistelmiä näistä ei saa. Mustia ja valkoisia paitoja voi tietysti käyttää "minkä tahansa kanssa". Toisaalta, värianalyysin mukaan (olen "kevät") puhdas musta ja valkoinen eivät sovi minun väreihini.

Tarvitsisin kipeästi oman pukijan, henkilökohtaisen vaatevalmentajan, joka auttaisi minua vaatekaupassa etsimään toisiinsa ja minuun sopivan vaatekerran. Olen aika huono vaatteiden ostaja. Minulla ei ole suurempaa intohimoa vaatteisiin. En pidä shoppailusta enkä vaatteiden sovittamisesta. Ostaisin mielihyvin kaikki vaatteeni postimyynnistä. Siinä on vain se palauttamisen vaiva, kun vaatteet eivät olekaan sopivia.

Toisaalta olen esteetikko ja rakastan värejä. Haluaisin pukeutua värikkäämmin ja persoonallisemmin. No, värikkäästi tällä kokoelmalla kyllä voi pukeutua, huh huh! Ehkä se on ongelmani; kun törmään johonkin mielestäni kivan väriseen ja tuntuiseen vaatteeseen, en mieti kaupassa sopiiko se mihinkään mitä minulla ennestään on. Pitäisi opetella ajattelemaan kokonaisuuksina ja ostaa kerralla koko vaatekerta housuista puseroon ja asusteisiin saakka.

Huomenna taidan laittaa mustat housut, valkoisen topin ja punasiniruudullisen paidan. Aamukahvin jälkeen luultavasti vaihdan paidan pariin kertaan. Vaatekauppa, here I come!