Ikkunoita valmistuu

Kipsistä huolimatta ikkunoita tulee paikalleen pikkuhiljaa. Yhdellä kädellä pystyy hyvin kittaamaan ja maalaamaan, kun joku nostaa ikkunan työtasolle ja taas kuivumaan. Lasilangan laitto on kieltämättä vähän haastavaa, mutta onnistuu kikkailemalla. Tomaatit kohoavat korkeuksiin, vaikka lämpöolosuhteet eivät ole ihan tasaiset.

Mies on tehtaillut hassuja pikkuikkunoita ylös jääviin pieniin koloihin ylijääneistä karmeista. Vanhassa muovihuoneessa olevat kirsikkatomaatit tuottavat jo satoa, nämä toiset toivottavasti sitten loppukesästä.

Rattoisaa viikonvaihdetta.

Yksikätinen kittaaja

Tekevälle sattuu, vahinko ei tule kello kaulassa. Kaikenlaiset sanonnat sopivat tähän tilanteeseen. Sain kipsin vasempaan käteen. Värttinäluun murtuma.

Ilta-aika ennen kuutta. Väsymys, arviointikyvyn puute? Kasvihuoneen oveen yksi maalikerros ennen sadetta. Porrasjakkara betonilaatalla. Jakkaran yksi jalka lipsahtaa pehmeälle maalle. Jakkara nurin, ilmalento vasemman käden päälle. Kipu. Maalia silmälaseissa, tukassa, kädessä, joka paikassa. Mies pesee swarfegalla enimmät maalit. Vaatteiden vaihto ja sairaalan ensiapuun. Käden kuvaus, värttinäluu murtunut useasta kohdasta. Käsi roikkumaan, venytys, paikalleen veto, käden kipsaus. Uusi kuva. Ei leikkausta ainakaan tässä vaiheessa. Sairaslomaa 5 viikkoa. Kiitokset Lohjan aluesairaalalle nopeasta ja selkeästä toiminnasta.

Kokeilin tänä aamuna: kyllä yhdellä kädelläkin kittaa ikkunaa. Alan siis valmistaa uutta satsia kittiä.

I'm a one-handed putty-layer now. Broke my left wrist falling off a chair while painting the green house door yesterday. 5 weeks sick leave and a cast in my hand. Have noticed that I can spread putty with one hand. Now start mixing new patch of putty.

Kitin tekoon

Yli 30 käsiteltävää ikkunaa imevät valtavasti pellavaöljykittiä. Olen ostanut isoa ja pientä purkkia, ja aina kitti loppuu. Nyt satuin kysäisemään Lohjan Maalikeskuksessa olisiko heillä liitujauhoa. Olisi. Kilon pussi maksaa viisi euroa. Aika edullista. Vernissaa olikin jo kotona. Eikun kitin tekoon.

Kokemuksesta tiedän, että kitin teko on sottaista puuhaa. Niinpä otin avuksi tekemäni ruukutusalustan sekä leikatun muovikassin. Kittiin tarvitaan vain liitujauhoa ja pellavaöljyä. Esivalmisteluna olin pessyt kädet ja rasvannut ne käsivoiteella, sillä en haluaisi tuoksua vernissalle useaa päivää. Sitten vain kaadetaan liitujauhoa muoville. Naputtelin siklillä liitukasasta enimmät paukut. Sitten lisäsin kasan keskelle vernissaa, samaan tapaan kuin joissakin ohjeissa neuvotaan tekemään leipää. Käytin alkusekoitteluun kittiveistä, lisäsin aina vernissaa pieniä määriä liidun keskelle ja sekoittelin jauhot vernissaan.

  

Tämä perunalta näyttävä klöntti on kitin alku. Se vaatii vielä aika lailla vaivaamista molemmin käsin. Välillä lisätään liitujauhoa. Kun vaivaamista on jatkettu niin kauan, että klimpit ovat hävinneet, kittiin tulee kiiltävä pinta ja se on sileää. Siinä vaiheessa tekisi mieli alkaa kittaamaan. Mutta kitti on luultavasti vielä liian pehmeää. Liitujauhoa vain lisää. Välillä voi muotoilla sormissa makkaraa, niinkuin pullaa leipoessa. Sitä voi kokeilla kittiveitsellä muotoilla. Jos pinnasta saa sileän, mutta muoto säilyy, kitti alkaa olla sopivaa. Pidän itse aika kovasta kitistä. Liian pehmeä alkaa valua, eikä pinnasta saa siistiä.

Lomallakin kasvihuonetta on rakennettu. Kävimme ostamassa pari ikkunaruutua rikki menneiden tilalle. Koetan aina saada 2-3 ikkunaa kerralla samaan vaiheeseen, ettei maalipensseliä tarvitse yhden ikkunan jälkeen pestä. Nyt kuivumassa on kolme ikkunaa, jotka ovat koko lailla valmiita. Mies teki käyttämättä jääneistä kehyksistä pikkukehyksiä sellaisiin koloihin, joihin ei valmiita ikkunoita saatu mahtumaan. Aika monen risahtaneen yrityksen jälkeen hän sai kotileikkurilla leikattua niihin lasit aikaisemmin rikkoutuneista ikkunan palasista.

 

Miiru sairastaa. Häneltä meni jalat alta viime viikolla. Hoiperteli pitkin yläkertaa, meinasi pudota portaisiin. Söi kuitenkin ihan normaalisti, joi aika vähän. Vaikutti tosi sairaalta. Käytettiin eläinlääkärillä. Otettiin röntgenkuvat ja katsottiin ultralla. Ei hyvältä vaikuta. Maksassa näkyy varjostumia, muhkuroita, jotain. Ilman näytettä ei tiedä mitä. Lisäksi Miiru oli aika kuivunut, laitettiin tippaan. Aloitettiin antibioottikuuri. Näin vanhalla kissalla ei kuitenkaan tehdä mitään radikaalimpaa. Odotellaan ja katsotaan vointia. Sitten jos kissa vaikuttaa kipeältä ja kärsii, tehdään johtopäätökset. On se silti surullista. Täytyy aloittaa luopuminen.

Miiru ei todellakaan arvostanut lääkintäyrityksiämme. Suuttui minulle kun yritin poistaa tuon vaaleanpunaisen sukan. Meni murjottamaan nurkkaan piiloon. Ontui loukkaantuneen näköisenä pitkin huushollia. Söi tosi vähän ensimmäisenä päivänä. Seuraavana aamuna pojan kanssa saatiin sukka leikattua pois. Miiru on nyt pirteämpi, syö ja vatsakin toimii. Koetamme ujuttaa nestettä dieettiruoan sekaan, jota Miiru sai. Piilotella antibiootit myös sekaan. Eipä ole ollut helppo kesäloman alku tänä kesänä.

Kohtalaisesti jouduin pinnistelemään, että sain blogipäivityksen aikaiseksi. Olen kärsinyt omituisesta kesälomamasennuksesta. Juuri kun kauan kaivattu kesäloma saapuu ja vihdoinkin on aikaa tehdä kaikkea mieluista, mikään ei sitten tunnukaan miltään. Aamuisin herätessäni en ole ollenkaan iloinen ja toiveikas, täynnä mukavia lomapäiväsuunnitelmia. Puutarhahommatkin vain ahdistavat ja stressaavat. Näen vain tekemättömiä töitä ja loputonta puurtamista. Jaksamiseni on tosi huonoa.

Olen yrittänyt analysoida syitä huonoon olooni. Tokihan siihen löytyy ihan järkeviä selityksiä. Aloitin lomani ihan väärin: heti aluksi äidin luokse viikoksi. Minun olisi pitänyt huolehtia ensin omasta jaksamisestani ja levätä ennen tätä koitosta. Äidin luona käyntiä ei voi mitenkään kutsua lomaksi. Pääsemme pitkän välimatkan vuoksi käymään harvoin. Äidin luona käydessämme yritämme parhaamme mukaan saada huushollia vähän parempaan kuntoon ja vielä käytettyä äitiä mökillä. Tällä reissulla äidin käsi vielä murtui, joten siitäkin tuli lisästressiä. Riitelin äidin kanssa koko ajan.

Sitten tuli tuo Miirun sairastuminen. Olen surrut jokaista neljää kissaamme vuorotellen, kun ne ovat sairastuneet ja lähteneet paremmille hiirenmetsästysmaille. Olin ajatellut että Miirulla olisi vielä muutama vuosi eläkepäiviä jäljellä. Aika näyttää miten käy, mutta olen jo tehnyt surutyötä valmiiksi.

Tämä kevät on ollut minulle raskas myös työelämän suhteen. Muutoksia on tulossa ja minun työmatkani pitenee huomattavasti. Olen yrittänyt taistella vastaan ja pitää puoliani, mutta työelämä on nykyään kovaa, eikä siinä yksilön hyvinvointi paljon paina. Olin oikeastaan koko kesäkuun koko ajan vihainen, ja jäin lomalle aika apeissa tunnelmissa. Mietin jo irtisanoutumistakin.

Kumma kyllä masennus ei ole vienyt kaikkea aloitekykyä. Joka päivä olen tehnyt jotain kotitöitä. Useimpina päivinä lähden aamulla kasvihuoneelle puuhastelemaan ikkunoiden kanssa. Yhtenä sateisena päivänä sain laitettua alkuvuoden kuitit ja muut paperit mappiin. Pyykkiä olen pessyt melkein joka päivä. Matot ovat vielä pesemättä. Ryhtymisessä on vähän vaikeutta. Tietokoneelle en ole kovin usein jaksanut mennä. En oikein jaksa tykätä feispuukissa mistään. En jaksa ottaa yhteyttä ystäviin. Haluaisin kutsua ihmisiä kylään, laittamaan yhdessä ruokaa ja seurustelemaan. Jotenkin vain en millään jaksa. Monena päivänä on tehnyt mieli mennä nukkumaan keskellä päivää.

Tämä yksi kukkapenkki näyttää onneksi siedettävältä. Muu puutarha onkin aika lailla hunningolla. Saisi sataa.

Seitsemän päivää ilman ikkunoita

Lomalla jo viikon verran. Kävimme reissussa äidin luona ja mökillä. Rankkaa oli sielläkin, mutta ei ikkunan raaputusta viikkoon.

Äiti oli mukana mökillä pari tuntia, kaatui ja ranne murtui. Istuin hänen kanssaan päivystyksessä, röntgenissä, lääkäriä odottamassa. Käsi kipsattiin. Edellisellä reissullamme äidin solisluu oli juuri murtunut. Ehkä äidin paikka ei ole enää yksin omakotitalossa.

Teimme sitten vierailun ajan puutarhatöitä, siivousta ja ruoanlaittoa. Viikkasin puhtaita vaatteita kaappiin ja pesin monta koneellista. Heitin salaa vanhentuneet ruoat roskikseen. Veimme lehdet ja mainokset paperinkeräykseen. Käytimme äitiä isän haudalla, istutimme kukat haudalle. Koko vierailun ajan riitelin äidin kanssa. Näin meillä aina on ollut, ja taitaa olla vastakin. Olemme kumpikin liian lujatahtoisia.

Kävin äidin kirjahyllyä läpi ja löysin muutaman kirjan mukaan. Värikuvakasvio vuodelta 1964, Mitä-Missä-Milloin Puutarhakirja vuodelta 1956, Kotikokin voileipäpöytä vuodelta 1956. Lisäksi kirjan, johon oli sidottu Kotia kohti -lehtiä vuodelta 1916, Suomen Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen äänenkannattaja. Äiti on kerännyt aapisia ja muita koulukirjoja. Hän oli ala-asteen opettaja.

Visiting mother. We spent two hours in the country house and mother fell down and broke her wrist. I spent hours with her at the hospital, waiting for the x-ray, then for the doctor. The hand was put in a cast. Maybe it is not the best solution anymore to live alone in a house.

We spent the time doing gardening, cleaning and cooking, washing clothes and folding them away. We took mother to visit dad's grave and plant flowers there. I quarrelled with mother the whole time. This is how it has always been. We are both too strong minded.

Kotona taas. Löysin tänään kirpparilta kaikkea kivaa kasvihuoneeseen. Laitan myöhemmin kuvia. Maalasin tänään pari juttua. Huomenna alkaa taas ikkunoiden raaputus.

Tänään soi ovikello. Ovella oli nainen kissanpentu sylissä. Kyseli tiedänkö kenen kissa. Epäilin sitä naapurin kissanpennuksi. Naapurit eivät olleet kotona, vain koira haukkui sisällä. Nainen sanoi, että pentu oli leikkinyt koko päivän heidän pihallaan, mutta nyt heidän täytyi lähteä. Lupasin palauttaa kissan naapureille ja sain pehmeän pennun syliini.Kissa oli hyvin luottavainen ja tutki rohkeasti paikkoja. Keittiössä se meni heti Miirun kupille syömään kuivamuonaa ja juomaan vettä. Laitoin sille kissanruokaa ja kissa söi nälkäisenä. Miiru oli yläkerrassa eikä tiennyt koko vierailusta mitään. Sitten pentu tutki vähän paikkoja ja väsähti. Kissa kehräsi sylissäni kun katsoin formuloita, nukahti katsoessani luonto-ohjelmaa ja Pullmannia. Naapurit tulivat kotiin ja kävin palauttamassa kissan. Huokaus.

The neighbours' little kitten visited us today. I held her in my lap for a couple of hours, while she slept. She was lovely. I returned her when the neighbours got home. Sigh.

Ja lisää ikkunoita

Hienoista piirustuksista ja suunnitelmista huolimatta olen välillä ihan sekaisin noista kasvihuoneen ikkunoista. Joudun etsimään kaikki pinot läpi. Ikkuna numero 13 on jostain syystä ollut kadoksissa useita kertoja. Mies keksi, että etsitään ikkunat kertaalleen ja laitetaan väliaikaisesti paikalleen seinään. Siitä ne voi sitten yksi kerrallaan ottaa kunnostettavaksi. Pihanpuolen seinässä tulee vähän muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Osassa ikkunoita ei ole laseja. Joudun menemään lasikauppaan.

I seem to lose windows all the time, despite my good plans and blueprints. Especially number 13 has proved to be a troublesome window. I have lost it several times. We mounted the windows in their proper places so they wouldn't get lost anymore. I can take out one window at the time to be renovated.

Sisällä on maalattu seiniä ja kattoparruja. Tein parruihin sekoituksen vernissasta, mustasta taiteilijaväristä ja tervasta. Terva tuoksuu hyvältä, mutta ei liikaa.

The walls and beams have been painted. For the beams I made my own concoction: cooked linseed oil, black artist paint and tar.

Monta kertaa olen meinannut kulkea tästä ikkunaseinän läpi. Nyt joutuu käyttämään ovea.

I forget the windows are here. I used to be able to walk straight through.

 

Ulkopuoli on aika valmis pellon puolelta. Ovia on raaputeltu aina ohikulkiessa. Kuumailmapuhallinta en ole niihin vielä kokeillut. Mies teki oviin ristikot. Meni taas miehen kanssa suunnitelmat ristiin, olin ajatellut vähän erilaisia, mutta nämäkin ovat ihan hyvät.

The outside is almost ready, the doors need work. I've been scraping the paint little by little.

Enää tämä viikko töitä ja sitten viisi viikkoa lomaa! En malta odottaa!

Only this week left and then five weeks of holidays. I can't wait!

Juhannuskuvia

Aquilegia Nora Barlow

 

Söimme omalla perheellä juhannusaattona yksinkertaista juhannusruokaa; grillattuja pihvejä, kanavartaita ja erilaisia makkaroita uusien perunoiden, parsakaalin ja porkkanan sekä salaatin kanssa. Itsetehty tomaattileipä tuli pakasteesta. Jälkiruoaksi ihanaa suklaista mutakakkua kirsikoiden ja kermavaahdon kanssa. Hyvää!

On Midsummer Eve we ate simple Midsummer food; grilled steaks and chicken, sausages with new potatoes, carrots and broccoli, green salad, baked tomato bread. For dessert a mud cake with lots of chocolate, cherries and whipped cream. Delicious!

Sininen ja punainen klematis ruukussa. Hivenen näkymättömiä vielä toistaiseksi.

Istutin loput tomaatit perunalaatikoihin uuden kasvihuoneen salin puolelle. Siellähän ei ole vielä valmista, joten nämä siirretään vielä varsinaiselle paikalleen myöhemmin. Nyt ne oli kuitenkin pakko saada ulos. Harso suojelee tomaatteja liialta auringolta aluksi.

I planted the rest of my tomato plants out into the new green house, which is far from ready. However, it is warm enough now, even if all the windows are not in place. The plants need to be shielded from too much sun in the beginning.

Mukavaa Juhannusviikonloppua!

Eihän tämä ole vieläkään valmis

Rakennustarkastajan mietteliäs ilme kertoo kaiken. Milloin tämä valmistuu?

No ainakin ne ovat saaneet muutaman ikkunan paikoilleen. Tästä näkyy ulos aika hyvin. Missähän naapurin Miisa on.

No tämä nurkka on vähän valmiimman näköinen. Mutta seinästä pääsee vieläkin läpi.

Oven päältä ei enää tuule, seinä on umpeen laudattu. Maalia vielä puuttuu.

Ulkona on vähän huoliteltu nurkkaa ja tasoiteltu maatakin. Soraa odotellessa.

Nyt rakennustarkastaja ansaitsee nokkaunet!

Still not ready, but some progress. Our overseer is tired after all that work.

Järjestelmällisyyttä

Minulla on Neitsyen järjestelmällinen luonne. Pidän mapeista, listoista, lokerikoista ja säilytyslaatikoista. Järjestän mielelläni asioita aakkos-, väri-, pituus-, suuruus-, aihe- tai aikajärjestykseen. Joskus järjestelmällisyyteni saa neuroottisia ja pakko-oireisiakin piirteitä. Mitäs sanotte näistä:

• järjestän pyykit aina henkilöittäin, lajeittain ja pareittain naruille
• lasken portaita noustessani askelmat
• mittaan kellolla kotimatkan keston
• teen työlistan jouluksi, syntymäpäiväjärjestelyissä, kesän alussa, mökille mennessä
• teen listan mökille tai matkalle mukaan otettavista tavaroista
• tutustun netissä etukäteen matkakohteeseen ja kirjaan matkakirjaan (kyllä, minulla on aina mukana matkakirja) mielenkiintoisten paikkojen osoitteet
• kirjoitin pojalle 2-sivuiset pyykinpesuohjeet kun hän muutti omaan asuntoon
• kirjoitin luonnollisesti listan tavaroista joita hän tarvitsee ja vei kotoa mukanaan
• järjestän tiskikoneessa astiat uudelleen toisten jäljiltä
• jos teen muutoksia kotona asioiden säilytyspaikkoihin, en löydä mitään
• istun aina samalla paikalla pöydässä
• minulla on Ikean vaatekaapit (tosin vaatteeni ovat silti sängyn päädyssä)
• kaikille tavaroille on ”oikea” paikka
• jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat minulle itsestäänselvyyksiä
• käytän ilmoitustaululla vain yhdenvärisiä nastoja
• kirjoita satoja muistilappuja asioista
• minulla on monta muistikirjaa, yksi aina käsilaukussa ja yksi nojatuolin vieressä

Se, että olen järjestelmällinen, ei tarkoita että olisin siisti. Järjestelmällisyys ei aina siirry käytäntöön asti. Likaiset astiat voivat silti olla tiskipöydällä, vaatteet levällään ja  tavarat pöydillä viikkokausia. Mutta JOS päätän siivota ja järjestää, minulla on kaikelle paikka.

Kasvihuonepäivitystä

Pikku hiljaa. Kun on yli 30 ikkunaa kunnostettavana ja päivätyö, ei valmista tule kovin nopeasti. Mutta olemme kuitenkin saaneet jo paikalleen laitettua muutamia ikkunoita, vähän kuin malliksi.

Ikkuna sisäpuolelta. Laitamme ikkunoiden väliin pienen hyllyn, johon voi laittaa vaikka kynttiläkupit loppukesällä tunnelmaa antamaan. Ikkunoiden reunoihin tulee vielä laudat ja kaikki maalataan valkoiseksi. Ensimmäiset tomaatitkin ovat jo sisällä, vaikka kaikki on vielä kesken. Niille ei vain ole paikkaa enää missään. Siirtelemme niitä tieltä pois kun työ etenee.

Little by little the windows get mounted to the green house. The little shelf is handy for candles or small pots. The first tomatoes have moved in and get shifted about out of the way.

Pojasta on ollut paljon apua. Vanhempi poika on kotona lomailemassa ja hän pesi vanhat perunalaatikot ja maalasi ne sitten mustaksi. Käytimme vernissan ja putkilossa myytävän taiteilijan öljyvärin sekoitusta. Taiteilijaväreissä on hyvä pigmenttipitoisuus ja pieniin projekteihin ne ovat edullisia ostaa. Näihin tulee vielä pienet jalat. Sisälle tulee muovisisus auki leikatusta multapussista, musta puoli ulospäin. Mullat sisään ja tomaatit. Näin multa on helppo vaihtaa vaikka joka vuosi.

My eldest has helped us by washing and painting some old potato containers. We used a paint made from cooked linseed oil and oil paint sold in tubes, for artists. Artist paint has lots of pigment and is handy and cheap for small projects. We're using the crates for tomato plants. In goes a plastic from compost sacks, the black side on the outside. You can change the compost every year.

Sisäseinän yläosa on maalattu jo valkoiseksi. Poika pesi tänään osan hirsiseinää kristallisoodavedellä. Kova homma, kun joutuu huuhtelemaan monella vedellä. Paljon siitä irtosi nokea. Seinä maalataan myös valkoiseksi. Vaakapalkit maalataan sekoituksella, jossa on vernissaa, mustaa taiteilijaväriä ja tervaa. Saa nähdä kuivuvatko ne joskus.

The upper part of the wall has been painted white. My son washed the timber wall with crystal soda water, to remove the soot and dirt. The wall will be painted white as well. For the beams I used a mixture of cooked linseed oil, black artist paint and liquid tar. I hope the beams will dry up sometime.

Meillä on nyt kolme aikuista poikaa kotona tällä hetkellä. Sen huomaa mm. kenkien määrästä. Talo on taas ollut siivoamatta pitkään. Katselin tänään olohuoneen senkin päällystä, joka on paksun pölyn peitossa. Pyykinpesu ja ruoanlaitto ovat ainoat kotityöt joita ehtii tehdä. Puutarhakin on hunningolla, rikkaruohot rehottavat rauhassa.

Three adult boys produce a lot of shoes. The house is a mess, dust everywhere. There's no time for housework. The laundry and cooking are the only things we can handle at the moment.

Onneksi kukat peittävät aika hyvin multatilan penkeissä, joten rikkaruohoille ei jää niin paljon tilaa. Olen huomannut, että minulla on aika paljon violetin värisiä kukkia puutarhassa.

Vastavärejä vanhojen unikoiden penkissä. Kurjenpolvien lilansininen väri käy mukavasti oranssin kanssa.

Miiru aiheutti meille perjantaina huolta ja sydämen tykytyksiä. Aikaisemmin kissat olivat toki kesällä yötkin ulkona, mutta Miiru on vanhemmiten vain käynyt ulkona lenkin pikaisesti ja tullut sitten sisään. Se paleleekin paljon helpommin nykyään. Perjantaina kun tulimme pojan kanssa kotiin, mies sanoi että Miiru istui ihan äsken ulkorakennuksen kulmalla ja hävisi sitten jonnekin. Kävimme välillä sitä kutsumassa, mutta ei Miirua näkynyt. Ihmettelimme vähän että miten se näin kauan viihtyy ulkona. Illallakaan sitä ei näkynyt ja aloimme jo huolestua. Teimme pojan kanssa monta lenkkiä ympäri taloa kissitellen ja huudellen. Poika kävi katsomassa naapurin ulkorakennuksenkin, koska Miiru on joskus livahtanut sinne ja jäänyt oven taakse. Pakko oli lopulta mennä nukkumaan, vaikka uni ei meinannut tulla. Jätimme kuistin ulko-oven auki ja lattialle viltin. Poika oli vienyt sinne myös ruokakupin. Kolmen aikaan kävin katsomassa eikä Miiru ollut tullut. Nukuin tosi huonosti koko yön. Aamulla havahduin siihen että mies kävi saunan terassin ovella ja sitten kuuluivatkin tutut tassun äänet. Miiru tuli sisään! Kyllä oli helpottunut olo. Olisiko Miiru säikähtänyt jotain ulkona ja juossut piiloon, eikä sitten heti päässyt tulemaan kotiin. Nyt se on ollut koko viikonlopun tiiviisti sisällä ja nukkunut pitkät unet.

Our cat Miiru was lost on Friday. She vanished from the yard and didn't come in all evening. Now that she is older and our only cat, she only takes short walks outside and comes in every night. This time there was no sign of her, and we were getting really worried. We searched everywhere and left the front porch door open for her. Finally we had to go to bed. I slept very badly. Miiru was not home at 3 am, when I last looked. But to my great relief, I heard the patter of her paws in the morning, when my husband let her in from the back porch. Miiru has stayed inside all week end and slept a lot. She is not telling where she was, but the trip was a bit too exciting for her, it seems.

Tänään tein

Tänään tein: laitoin pyykkiä koneeseen, kastelin sisäkukat, siirsin taimia ulos, kitkin ja tasasin kasvimaata, kylvin siemeniä, istutin tomaatin ja basilikaa kasvihuoneeseen (vanhaan), kaivoin sormustinkukkia kasvimaasta ja siirsin ne kukkapenkkeihin, ripustin pyykkiä kuivumaan, kastelin kasvihuoneen ja ruukkukukat ulkona, maalasin tukipylvään kasvihuoneessa valkoisella, maalasin neljän ikkunan pielet punaisella ja kahdet valkoisella, söin pizzaa, katsoin pari Frazieria pahimman kuuman aikaan, laitoin pioneille perennatuet, kastelin klematikset, keräsin pyykkiä ja viikkasin pojille valmiiksi, join kahvia ja söin keksiä, kastelin terassin kasvit, kirjoitin blogia. Muuta en jaksanut, kun oli niin kuuma.

Laitoimme kasvihuoneeseen ensimmäisen valmiin ikkunan! Ikkunoita on valmiina jo useita, mutta sattuvat olemaan toisen kerroksen ikkunoita, joten ensin on laitettava ensimmäinen kerros valmiiksi. Kuistin kaiteetkin on tehty. Ei tullut köysiä. Olisivat olleet ehkä liian kevyet. En halunnut kenenkään humpsahtavan köyden yli mansikkamaahan. Mansikka kukkii. Kaikki muukin kukkii. Tuntuu että myöhemmälle kesälle ei jää mitään kukittavaa jäljelle.

Kuisti maalataan varmaan ensi kesänä valkoiseksi. Sitten kun painekyllästetyn puun saa maalata.