sunnuntai 18. elokuuta 2013

Lattian maalaus ja valmis seinä


Kasvihuoneen etelänpuoleinen seinä on valmis. Luulisi, että hyppisin ilosta ja pitäisin shampanjajuhlat. Tuntuu kuitenkin vähän haikealta, että huone alkaa valmistua. Mitäs ihmettä minä sitten teen kun tämä valmistuu?

The southern wall of the Orangerie is finished. You´d think it was time for celebration, but I just feel a bit wistful - what am I going to do when the room is finished?


Tyhjensin betonilattiapuolelta tomaatit ja muut kamat salin puolelle ja pesin ja huuhtelin huolella betonilattian. Hionnan jälkeen maalasimme lattian - reunat pensselillä ja keskilattian varrellisella telalla. Maalina on betonilattioille tarkoitettu maali - jokin ammattikäyttöön tarkoitettu, jonka nimeä en muista. Haisi tosi pahalle. Sävy on vaalean harmaanruskehtava.

We painted the floor of the concrete side - the paint is a professional concrete paint - I forget the name. The colour is light gray-beige.


Lattiasta ei korjattu mitään halkeamia ym. vaan pahimmat patit vain hiottiin. Tämä tulee kuitenkin kasvihuonekäyttöön, joten sen ei tarvitse olla täydellinen. Kuvassa näkyy myös valkoiseksi maalattu muuri. Tähän lattiaan minun pitäisi nyt alkaa suunnitella sitä mustien ruutujen maalaamista. Maalarinteipin ostoon on lähdettävä.

The floor does not look perfect - after all, it is a greenhouse. Now all I have to do is paint the checkerboard pattern in black.


Toisella ikkunaseinällä on viisi korjaamatonta ikkunaa - laitettuna väliaikaisesti paikoilleen. Huomenna irrotan ensimmäisen ja alan taas raaputtamaan. Villiviini on tuuhentunut hyvin kesän aikana. Ruukuissa kasvaa yksivuotista kelloköynnöstä.

There's five windows left to scrape and paint on the other window wall.


Reilun viikon verran on satanut melkein päivittäin ja sen huomaa kuunliljoista. Ne ovat harvoin olleet näin mahtavassa kunnossa.

Our hostas are thriving with the rainy season which finally arrived.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ei viikkosiivoustyyppiä

Tänään on sadepäivä ja olen sisätöissä. Projektityyppi kun olen, yksi asia johtaa toiseen, ja kohta olen aikamoisessa suossa keskeneräisten töiden kanssa. Päätin leipoa pullaa. Otin koneen esille ja huomasin, että sekä yleiskone että kahvinkeitin ovat likaisia. No, kahvinkeittimen osat tiskikoneeseen ja pyyhkimään konetta. Samalla tyhjensin ja pyyhin koko nurkkapöydän ennen kuin sain yleiskoneen esille.

Sitten jauhokaapille. Miksiköhän meillä on neljä pakettia kuivahiivaa, ai ja näin paljon mantelijauheita ja -lastuja. Kaappikin on aika sekaisin. Kunnes sain kaapista pullaan jauhot ja sokerit, kulahti taas melkoinen tovi.

Laittaessani hiivapussia roskikseen havahduin siihen tosiasiaan, että jätekaappi on siivoton ja jätelajittelukin on uusittava. Meidän lähiroskikselle on tullut uutena lajina energiajae. Tähän mennessä olemme lajitelleet (tai siis minä olen, muille talouden jäsenille tuntuu lajittelu olevan ylivoimaista) roskat kartonkiin, jätepaperiin, metallijakeeseen, lasit ja paristot erikseen, komposti sekä loput sekajätteeseen. Nyt päätin muuttaa systeemin ja jättää kartongin tilanpuutteen takia pois ja jättää jäljelle sekajätteen ja energiajakeen, sekä tietysti komposti, lasi, metalli ja paristot.

Tähän piti tietysti tehdä ohje, koska talouden muut jäsenet ovat jo ennestään lajittelusta sekaisin. Lisäksi piti ottaa imuri esille, imuroida ja luututa kaappi ja laittaa jäteastiat ja uusi ohje paikalleen.

Mihinkäs minä jäinkään, ai niin se pullataikina.

Mietiskelen miksi aina käy niin, että kotitaloushommat ovat rempallaan ja sitten kun ryhtyy johonkin työhön, joutuu laittamaan kerralla koko huushollin kuntoon. Emme ole mieheni kanssa viikkosiivoustyyppiä, meillä ei edes imuroida joka viikko. Aiemmin olimme vähän ahkerampia tässä suhteessa, mutta nyt kun on joku projekti päällä, joutuu melkein kompastelemaan roskiin. Olisi niin helppoa tehdä joka päivä joku pieni juttu, ettei kaaos pääsisi kertymään. Mutta kuinka moni meistä jaksaa elää niinkuin pitäisi?

Mutta nyt pullataikina tulee kulhosta pöydälle, täytyy lähteä leipomaan.


Edit: Sillä aikaa kun minä tuskailin pullataikinan ja jätekaapin kanssa, mies aloitti ex-tempore saunan remontin, josta ei ollut edes puhuttu. Ainut mistä oli puhetta oli kiukaan uusiminen, kun entinen paloi puhki. Saunan puolella on lattiankallistukset pielessä ja vesi jää seisomaan. Niinpä pikapäätös oli korottaa massalla lattian takaosa ja laittaa päälle uudet laatat. WC-remontista jääneet harmaat laatat melkein riittäisivät. Ennen kuin ehdin edes pullataikinaa saada kohoamaan, oli mies jo mennyt rautakauppaostoksille 36 km päähän. Sieltä hän palasi mukanaan uusi kiuas ja kivet, monta säkkiä sementtiä ja muita massoja ja vähän vajaa laatikollinen samaa harmaata lattialaattaa, jonka hän oli saanut kympillä, kun ei ollut enempää jäljellä. Lisäksi mustaa saunasuojaa vähän harmaantuneille lauteille, joita ei vielä viitsi uusia. En ehtinyt suojapapereita lattialle laittaa kun hän oli jo massaa levittämässä saunan lattialle. Vanha kiuas oli jo lentänyt ulos. Onneksi massa oli nopeasti kuivuvaa, sillä hän kävi vielä illalla hiomassa ja maalaamassa muurin. Kyllä meillä joskus tapahtuu tosi nopeasti. En ehtinyt ottaa mitään Ennen-kuviakaan. Takaisin sohvaan vajotessaan hän vain tokaisi, että ei me taideta osata olla remonttia tekemättä.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Villiviini muuttaa kasvihuoneeseen


Huomasin tänään, että meillä on uudessa kasvihuoneessa tunkeilija. Ulkona kasvava villiviini on ilmeisesti haistanut sisällä olevan vielä paremmat oltavat, ja päättänyt käydä kurkistamassa. Tuskin maltan odottaa syksyn ruskaväritystä ja lehtien haravointia.

The creepers growing outside are creeping in. Perhaps winter is coming...

Myös viiniköynnös on innostunut tasaisesta lämmöstä ja valosta ja kasvattaa kahta haaraa vauhdilla. Melkein näkee sen kasvavan. Tarkasti katsoen siinä näkyy ensimmäinen rypäleterttu alhaalla lehtien välissä.


Minulla on myös taimikasvatus käynnissä: kylvin laatikkoon "Candy Mountain" sormustinkukkaa, jonka siemenpussi oli ihan pakko ostaa kauppareissulla. Tässä taimet jo koulittuina. Olen jostain syystä ihan heikkona sormustinkukkiin. Vasemmanpuoliseen laatikkoon kylvin muutama päivä sitten salkoruusua kahta lajia, "Chaters", joka on kerrannainen, sekä "Creme de Cassis", joka on yksinkertainen tumman viininpunainen. En tiedä yhtään onko jo liian myöhäistä kylvää kaksivuotisia, mutta ajattelin niiden saavan kasvihuoneen tasaisemmissa lämpöolosuhteissa hyvän alun.

I've sowed some biennial seeds, the small plants are Digitalis Purpurea "Candy Mountain, and in the box on the left hollyhocks Alcea Rosea "Chaters " and "Creme de Cassis".


Ai niin, minun piti esitellä uusi vesikourumme, joka on puinen. Maailman yksinkertaisin keksintö, jota on käytetty jo vuosisatoja. Kouru on tehty kahdesta laudasta ja kiinnitetty pienillä kulmaraudoilla.

Kouru on käsitelty sisäpuolelta kaksi kertaa vernissalla ja ulkopuoli on maalattu öljymaalilla. Kourusta vesi valuu alla olevaan kylpyammeeseen kasteluvedeksi.

Our new drain is made of wood. It has been painted with oil paint on the outside and with cooked linseed oil on the inside. What a simple solution, and it has been used in houses for centuries.


Näyttää pahasti siltä, että pian meillä on kurkkua yli oman tarpeen. Kurkuntaimet viihtyvät kasvihuoneessa hyvin ja kasvavat silmissä.


keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Luiskaa pukkaa terassiin


Tänä aamuna mies kipaisi puukeskuksesta luiskatarvikkeet. Puukeskuksen kaverit kutsuvat miestäni audimieheksi ja kyselevät milloin hän hankkii kattotelineen. Audin sisällä on tullut tähänkin projektiin kaikki puutavara. Salaisuus on ennakkosuunnittelu ja tarkka mittaus. Puut sahataan kaupassa sopivaan mittaan, että mahtuvat autoon.




Siinä ei kauan nokka tuhissut kun luiska oli valmis.


Luiska on ehkä hivenen jyrkkä, mutta tähän kohtaan ei loivempaa mahtunut. Ajattelin laittaa siihen ohuesta rimasta askelmia niin, että keskelle jää kottikärryn pyörän mentävä aukko ja jaloilla voi sitten ottaa askelmista tukea. Hieno se kumminkin on.

My man made a ramp for the green house terrace. It is meant for the wheelbarrow.



 Automaattiset tuuletusikkunat ovat paikallaan ja toimivat. Niistä tuli yllättävän söpöt. Nurkat sai samalla laudoitettua. Näyttää vähän valmiimmalta.
The automatic ventilator windows are in place. Self-made, naturally.


Minä olen taas palannut raaputtamaan. Sekin onnistuu, kun laittaa kappaleen kiinni pöytään puristimilla. Kipsikäteen laitoin muovipussin, ettei se likaantuisi. Nyt ei kipsiä korjata enää ennen poistoa, joten tämän pitäisi mennä vielä kolme viikkoa.

Teemme töitä kasvihuoneella yleensä aamusta klo 8 jälkeen tuonne iltapäivään, kahden-kolmen välille, jolloin alkaa tulemaan nälkä. Sitten laitetaan ruokaa, syödään ja huilataan, katsellaan tv:tä tai minä usein lueskelen. Tänään sain poistettua kitit ja lasin sekä raaputettua ja hiottua yhden ikkunan  sekä vedettyä maalikerroksen kahteen ikkunaan.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Tuuletusikkuna ja ovi

Tänään maalasin kasvihuoneen tuuletusikkunat, jotka mies teki vanhasta oven karmista ja ikkunan karmista. Niissä on sarana ja niihin tulee Kivikankaalta tilatut aukaisupumput, jotka avaavat automaattisesti luukut kun aurinko paistaa niihin. (Takana näkyy latva viiniköynnöksestä, joka lämmittelee 25 asteen lämmössä.)


Nyt olemme saaneet kasvihuoneen alaosan suunnilleen ikkunoita täyteen, yksi vaakaikkuna puuttuu ja yksi pienempi odottaa maalattuna paikalleen laittoa. Kaikkia ei tosin ole vielä maalattu, mutta nyt on karmit ja lasit kaikissa. Yläosasta puuttuu vielä neljä vähän pienempää ikkunaa ja nuo tuuletusluukut asennetaan vielä noihin nurkkiin.


Se surullisenkuuluisa toinen ovi, jota maalatessani tein ilmalentoni ja päädyin käsi kipsiin, näyttää melkein uudelta. Tässä kuva maaliskuulta, jossa ovi vanhassa mallissaan...


... ja tässä ovi uudelleenpaneloituna ja maalattuna.


Sisällä riittää vielä peitelautojen laittoa ja maalausta.

 
Tänään piti hommat lopetella jo puolenpäivän jälkeen, kun tuli liian kuuma. Onneksi tässä kasvihuoneessa on korkeutta, joten lämmönsäätely pelaa paremmin kuin pienessä nuovihuoneessa. Siellä chilit pullistuvat ja tomaatit ja kurkut tuottavat jo satoa.


Today I painted the little ventilating windows, made of an  old door frame and window frame by my man. They will get an automatic opening system later. Most of the windows are ready and installed, only some missing from upstairs. We put some new panelling on the old door and painted it. Now it looks almost new.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Käyhän se näinkin


Hidastahan se on. Vasen käsi roikkuu toimettomana ja kipeytyy tuosta alas-asennosta. Välillä muistan pitää sitä viittaus-asennossa. Näytän silloin tosi ääliöltä, mutta onneksi ei kukaan näe. Olen nyt tehnyt kitiksi suunnilleen sen kilon pussin liitujauhoa. Ajattelin armahtaa kipsikätistä kittaajaa ja käydä ostamassa vielä valmista kittiä. (Kylläpä muuten näytän läskiltä tuossa ylisuuressa paidassa, toivottavasti kuva valehtelee.)

Tänään siivosimme verstasta. Sinne oli tullut hurjasti pölyä vintin tyhjennysoperaation yhteydessä, ja kaikki pienkoneet, puutavara ja muu roina oli pölyn peitossa. Heitimme kaiken ulos ja mies laittoi vielä levyn kasvihuoneen ja verstaan väliseinään. Lisäksi siihen upposi vielä vanhan saunan seinäpaneleita. Uskomattoman riittoisaa panelia. Tässä on nyt puolipaneli vähän niinkuin väärinpäin, paneli yläpuolella.


Tuohon seinään voi sitten sutia jäljellejääneitä valkoisia maaleja. Toinen puoli verstasta kaipaa vielä siivousta; olemme vain heittäneet tavarat sinne kasvihuoneraksan aikana ja siltä siellä näyttääkin.


Nämä ovat oikein varsinaisia Ennen-kuvia. Tässä näkyy muuten osa kirjoituspöytää, jonka ajattelin koota tuolle tyhjälle seinälle, eli nuo laatikostot. Niihin tulee putkijalat alle ja pöytään kuuluu reilunkokoinen pöytälevy, jonka löysin vielä liiteristä, eli tallessa oli. Verstaassa on pulaa työpöydästä. Lisäksi meillä viereksii yksi seinälle koottava varastohyllykkö, sellainen valkoinen ririlähylly säädettävällä seinäkiinnityksellä. Siihen saisi koottua sekalaiset pienet panelin- ja koristerimanpätkät, joita olen mustasukkaisesti säästellyt miehen siivouspuuskilta. Niistä saa vielä vaikka mitä...

Tämänoäiväisen (kirjoittaminen on tosi hankalaa yhdellä kädellä) siivouspuuskan jälkeen käsi on ollut tosi kipeä. Huomenna on kontrolliröntgen, pidetään peukkuja että kaikki on hyvin.

We had a bit of a cleanup in the workshop today. He put up a stack and some panelling on the wall between the workshop and greenhouse. We'll paint it later with paint rests from the greenhouse. The other side really needs some order. I'm putting up a working table against the empty wall, you can see the drawers on the floor, with the legs still missing. There's a big table top for it somewhere.

I've been trying to get on with the windows, despite the cast. It is a bit slow going, but I'll get them done, I swear.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Ikkunoita valmistuu


Kipsistä huolimatta ikkunoita tulee paikalleen pikkuhiljaa. Yhdellä kädellä pystyy hyvin kittaamaan ja maalaamaan, kun joku nostaa ikkunan työtasolle ja taas kuivumaan. Lasilangan laitto on kieltämättä vähän haastavaa, mutta onnistuu kikkailemalla. Tomaatit kohoavat korkeuksiin, vaikka lämpöolosuhteet eivät ole ihan tasaiset.


Mies on tehtaillut hassuja pikkuikkunoita ylös jääviin pieniin koloihin ylijääneistä karmeista. Vanhassa muovihuoneessa olevat kirsikkatomaatit tuottavat jo satoa, nämä toiset toivottavasti sitten loppukesästä.


Rattoisaa viikonvaihdetta.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Yksikätinen kittaaja


Tekevälle sattuu, vahinko ei tule kello kaulassa. Kaikenlaiset sanonnat sopivat tähän tilanteeseen. Sain kipsin vasempaan käteen. Värttinäluun murtuma.

Ilta-aika ennen kuutta. Väsymys, arviointikyvyn puute? Kasvihuoneen oveen yksi maalikerros ennen sadetta. Porrasjakkara betonilaatalla. Jakkaran yksi jalka lipsahtaa pehmeälle maalle. Jakkara nurin, ilmalento vasemman käden päälle. Kipu. Maalia silmälaseissa, tukassa, kädessä, joka paikassa. Mies pesee swarfegalla enimmät maalit. Vaatteiden vaihto ja sairaalan ensiapuun. Käden kuvaus, värttinäluu murtunut useasta kohdasta. Käsi roikkumaan, venytys, paikalleen veto, käden kipsaus. Uusi kuva. Ei leikkausta ainakaan tässä vaiheessa. Sairaslomaa 5 viikkoa. Kiitokset Lohjan aluesairaalalle nopeasta ja selkeästä toiminnasta.

Kokeilin tänä aamuna: kyllä yhdellä kädelläkin kittaa ikkunaa. Alan siis valmistaa uutta satsia kittiä.

I'm a one-handed putty-layer now. Broke my left wrist falling off a chair while painting the green house door yesterday. 5 weeks sick leave and a cast in my hand. Have noticed that I can spread putty with one hand. Now start mixing new patch of putty.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Kitin tekoon

Yli 30 käsiteltävää ikkunaa imevät valtavasti pellavaöljykittiä. Olen ostanut isoa ja pientä purkkia, ja aina kitti loppuu. Nyt satuin kysäisemään Lohjan Maalikeskuksessa olisiko heillä liitujauhoa. Olisi. Kilon pussi maksaa viisi euroa. Aika edullista. Vernissaa olikin jo kotona. Eikun kitin tekoon.


Kokemuksesta tiedän, että kitin teko on sottaista puuhaa. Niinpä otin avuksi tekemäni ruukutusalustan sekä leikatun muovikassin. Kittiin tarvitaan vain liitujauhoa ja pellavaöljyä. Esivalmisteluna olin pessyt kädet ja rasvannut ne käsivoiteella, sillä en haluaisi tuoksua vernissalle useaa päivää. Sitten vain kaadetaan liitujauhoa muoville. Naputtelin siklillä liitukasasta enimmät paukut. Sitten lisäsin kasan keskelle vernissaa, samaan tapaan kuin joissakin ohjeissa neuvotaan tekemään leipää. Käytin alkusekoitteluun kittiveistä, lisäsin aina vernissaa pieniä määriä liidun keskelle ja sekoittelin jauhot vernissaan.

  

Tämä perunalta näyttävä klöntti on kitin alku. Se vaatii vielä aika lailla vaivaamista molemmin käsin. Välillä lisätään liitujauhoa. Kun vaivaamista on jatkettu niin kauan, että klimpit ovat hävinneet, kittiin tulee kiiltävä pinta ja se on sileää. Siinä vaiheessa tekisi mieli alkaa kittaamaan. Mutta kitti on luultavasti vielä liian pehmeää. Liitujauhoa vain lisää. Välillä voi muotoilla sormissa makkaraa, niinkuin pullaa leipoessa. Sitä voi kokeilla kittiveitsellä muotoilla. Jos pinnasta saa sileän, mutta muoto säilyy, kitti alkaa olla sopivaa. Pidän itse aika kovasta kitistä. Liian pehmeä alkaa valua, eikä pinnasta saa siistiä.

Lomallakin kasvihuonetta on rakennettu. Kävimme ostamassa pari ikkunaruutua rikki menneiden tilalle. Koetan aina saada 2-3 ikkunaa kerralla samaan vaiheeseen, ettei maalipensseliä tarvitse yhden ikkunan jälkeen pestä. Nyt kuivumassa on kolme ikkunaa, jotka ovat koko lailla valmiita. Mies teki käyttämättä jääneistä kehyksistä pikkukehyksiä sellaisiin koloihin, joihin ei valmiita ikkunoita saatu mahtumaan. Aika monen risahtaneen yrityksen jälkeen hän sai kotileikkurilla leikattua niihin lasit aikaisemmin rikkoutuneista ikkunan palasista.


Miiru sairastaa. Häneltä meni jalat alta viime viikolla. Hoiperteli pitkin yläkertaa, meinasi pudota portaisiin. Söi kuitenkin ihan normaalisti, joi aika vähän. Vaikutti tosi sairaalta. Käytettiin eläinlääkärillä. Otettiin röntgenkuvat ja katsottiin ultralla. Ei hyvältä vaikuta. Maksassa näkyy varjostumia, muhkuroita, jotain. Ilman näytettä ei tiedä mitä. Lisäksi Miiru oli aika kuivunut, laitettiin tippaan. Aloitettiin antibioottikuuri. Näin vanhalla kissalla ei kuitenkaan tehdä mitään radikaalimpaa. Odotellaan ja katsotaan vointia. Sitten jos kissa vaikuttaa kipeältä ja kärsii, tehdään johtopäätökset. On se silti surullista. Täytyy aloittaa luopuminen.

Miiru ei todellakaan arvostanut lääkintäyrityksiämme. Suuttui minulle kun yritin poistaa tuon vaaleanpunaisen sukan. Meni murjottamaan nurkkaan piiloon. Ontui loukkaantuneen näköisenä pitkin huushollia. Söi tosi vähän ensimmäisenä päivänä. Seuraavana aamuna pojan kanssa saatiin sukka leikattua pois. Miiru on nyt pirteämpi, syö ja vatsakin toimii. Koetamme ujuttaa nestettä dieettiruoan sekaan, jota Miiru sai. Piilotella antibiootit myös sekaan. Eipä ole ollut helppo kesäloman alku tänä kesänä.

Kohtalaisesti jouduin pinnistelemään, että sain blogipäivityksen aikaiseksi. Olen kärsinyt omituisesta kesälomamasennuksesta. Juuri kun kauan kaivattu kesäloma saapuu ja vihdoinkin on aikaa tehdä kaikkea mieluista, mikään ei sitten tunnukaan miltään. Aamuisin herätessäni en ole ollenkaan iloinen ja toiveikas, täynnä mukavia lomapäiväsuunnitelmia. Puutarhahommatkin vain ahdistavat ja stressaavat. Näen vain tekemättömiä töitä ja loputonta puurtamista. Jaksamiseni on tosi huonoa.


Olen yrittänyt analysoida syitä huonoon olooni. Tokihan siihen löytyy ihan järkeviä selityksiä. Aloitin lomani ihan väärin: heti aluksi äidin luokse viikoksi. Minun olisi pitänyt huolehtia ensin omasta jaksamisestani ja levätä ennen tätä koitosta. Äidin luona käyntiä ei voi mitenkään kutsua lomaksi. Pääsemme pitkän välimatkan vuoksi käymään harvoin. Äidin luona käydessämme yritämme parhaamme mukaan saada huushollia vähän parempaan kuntoon ja vielä käytettyä äitiä mökillä. Tällä reissulla äidin käsi vielä murtui, joten siitäkin tuli lisästressiä. Riitelin äidin kanssa koko ajan.

Sitten tuli tuo Miirun sairastuminen. Olen surrut jokaista neljää kissaamme vuorotellen, kun ne ovat sairastuneet ja lähteneet paremmille hiirenmetsästysmaille. Olin ajatellut että Miirulla olisi vielä muutama vuosi eläkepäiviä jäljellä. Aika näyttää miten käy, mutta olen jo tehnyt surutyötä valmiiksi.

Tämä kevät on ollut minulle raskas myös työelämän suhteen. Muutoksia on tulossa ja minun työmatkani pitenee huomattavasti. Olen yrittänyt taistella vastaan ja pitää puoliani, mutta työelämä on nykyään kovaa, eikä siinä yksilön hyvinvointi paljon paina. Olin oikeastaan koko kesäkuun koko ajan vihainen, ja jäin lomalle aika apeissa tunnelmissa. Mietin jo irtisanoutumistakin.

Kumma kyllä masennus ei ole vienyt kaikkea aloitekykyä. Joka päivä olen tehnyt jotain kotitöitä. Useimpina päivinä lähden aamulla kasvihuoneelle puuhastelemaan ikkunoiden kanssa. Yhtenä sateisena päivänä sain laitettua alkuvuoden kuitit ja muut paperit mappiin. Pyykkiä olen pessyt melkein joka päivä. Matot ovat vielä pesemättä. Ryhtymisessä on vähän vaikeutta. Tietokoneelle en ole kovin usein jaksanut mennä. En oikein jaksa tykätä feispuukissa mistään. En jaksa ottaa yhteyttä ystäviin. Haluaisin kutsua ihmisiä kylään, laittamaan yhdessä ruokaa ja seurustelemaan. Jotenkin vain en millään jaksa. Monena päivänä on tehnyt mieli mennä nukkumaan keskellä päivää.

Tämä yksi kukkapenkki näyttää onneksi siedettävältä. Muu puutarha onkin aika lailla hunningolla. Saisi sataa.




lauantai 6. heinäkuuta 2013

Seitsemän päivää ilman ikkunoita

Lomalla jo viikon verran. Kävimme reissussa äidin luona ja mökillä. Rankkaa oli sielläkin, mutta ei ikkunan raaputusta viikkoon.

Äiti oli mukana mökillä pari tuntia, kaatui ja ranne murtui. Istuin hänen kanssaan päivystyksessä, röntgenissä, lääkäriä odottamassa. Käsi kipsattiin. Edellisellä reissullamme äidin solisluu oli juuri murtunut. Ehkä äidin paikka ei ole enää yksin omakotitalossa.


Teimme sitten vierailun ajan puutarhatöitä, siivousta ja ruoanlaittoa. Viikkasin puhtaita vaatteita kaappiin ja pesin monta koneellista. Heitin salaa vanhentuneet ruoat roskikseen. Veimme lehdet ja mainokset paperinkeräykseen. Käytimme äitiä isän haudalla, istutimme kukat haudalle. Koko vierailun ajan riitelin äidin kanssa. Näin meillä aina on ollut, ja taitaa olla vastakin. Olemme kumpikin liian lujatahtoisia.


Kävin äidin kirjahyllyä läpi ja löysin muutaman kirjan mukaan. Värikuvakasvio vuodelta 1964, Mitä-Missä-Milloin Puutarhakirja vuodelta 1956, Kotikokin voileipäpöytä vuodelta 1956. Lisäksi kirjan, johon oli sidottu Kotia kohti -lehtiä vuodelta 1916, Suomen Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen äänenkannattaja. Äiti on kerännyt aapisia ja muita koulukirjoja. Hän oli ala-asteen opettaja.

Visiting mother. We spent two hours in the country house and mother fell down and broke her wrist. I spent hours with her at the hospital, waiting for the x-ray, then for the doctor. The hand was put in a cast. Maybe it is not the best solution anymore to live alone in a house.

We spent the time doing gardening, cleaning and cooking, washing clothes and folding them away. We took mother to visit dad's grave and plant flowers there. I quarrelled with mother the whole time. This is how it has always been. We are both too strong minded.

Kotona taas. Löysin tänään kirpparilta kaikkea kivaa kasvihuoneeseen. Laitan myöhemmin kuvia. Maalasin tänään pari juttua. Huomenna alkaa taas ikkunoiden raaputus.

Tänään soi ovikello. Ovella oli nainen kissanpentu sylissä. Kyseli tiedänkö kenen kissa. Epäilin sitä naapurin kissanpennuksi. Naapurit eivät olleet kotona, vain koira haukkui sisällä. Nainen sanoi, että pentu oli leikkinyt koko päivän heidän pihallaan, mutta nyt heidän täytyi lähteä. Lupasin palauttaa kissan naapureille ja sain pehmeän pennun syliini.Kissa oli hyvin luottavainen ja tutki rohkeasti paikkoja. Keittiössä se meni heti Miirun kupille syömään kuivamuonaa ja juomaan vettä. Laitoin sille kissanruokaa ja kissa söi nälkäisenä. Miiru oli yläkerrassa eikä tiennyt koko vierailusta mitään. Sitten pentu tutki vähän paikkoja ja väsähti. Kissa kehräsi sylissäni kun katsoin formuloita, nukahti katsoessani luonto-ohjelmaa ja Pullmannia. Naapurit tulivat kotiin ja kävin palauttamassa kissan. Huokaus.


The neighbours' little kitten visited us today. I held her in my lap for a couple of hours, while she slept. She was lovely. I returned her when the neighbours got home. Sigh.